Statiinien sydäntä suojaava vaikutus osittain seurausta rasvahappotasapainon muutoksesta
KTL:n
tutkimuksessa selvitettiin kolesterolia alentavan statiinilääkkeen
(simvastatiinin) ja ruokavaliohoidon vaikutusta veren kolesterolitasoon
ja rasvahappoihin. Väestöntutkimuslaboratorion koordinoimaan
tutkimukseen osallistui 120 tervettä turkulaista miestä, joiden veren
kolesterolipitoisuus oli toistetusti 6–8 mmol/l.
Puolet miehistä aloitti ruokavaliohoidon, jonka tavoitteena oli
vähentää tyydyttyneen kovan rasvan saanti keskimääräisestä 14
prosentista alle 10 prosenttiin kokonaisenergiasta. Osa ravinnon
kovasta rasvasta korvattiin rypsiöljyllä sekä rypsiöljypohjaisella
margariinilla, jotka sisältävät runsaasti kasviperäistä omega 3 -sarjan
rasvahappoa, alfalinoleenihappoa. Loput miehistä jatkoi aiempaa
ruokavaliotaan. Kaikki tutkittavat osallistuivat samalla myös
lääketutkimukseen, jonka aikana he käyttivät sekä simvastatiinia (20
mg) että lumelääkettä 12 viikon ajan arvotussa järjestyksessä. Lääkkeen
ja ruokavalion vaikutusta tutkittiin näin sekä yhdessä että erikseen.
Kolesterolilääkitys yhdistettynä ruokavalioon laski LDL-kolesterolia 40
%, pelkkä ruokavalio 10 % ja pelkkä lääke 30 %. Simvastatiini alensi
kuitenkin elimistölle tärkeiden rasvaliukoisten
antioksidanttivitamiinien, alfatokoferolin ja beetakaroteenin,
veripitoisuuksia. Lisäksi lääke nosti seerumin insuliinitasoa ja
heikensi insuliiniherkkyyttä. Vaikka lääkettä saaneilla LDL-kolesteroli
laski 30 %, verisuonille haitallisen hapettuneen LDL:n veripitoisuus
aleni vain 17 %.
Ruokavaliohoito sen sijaan ei heikentänyt LDL:n laatua eikä se laskenut
antioksidanttivitamiinien määrää verenkierrossa. Ruokavaliohoito myös
paransi insuliiniherkkyyttä. Ruokavaliohoidon yhdistäminen lääkitykseen
tuotti parhaan tuloksen, koska siinä yhdistyivät sekä lääkkeen
kolesterolia alentava vaikutus että omega 3 -rasvahappojen edullinen
vaikutus insuliiniherkkyyteen.
Kolesterolin ja rasvahappojen monimutkainen yhteys
Verenkierrossa
kiertävistä rasvahapoista 45 % on sitoutuneena triglyserideihin, 15 %
kolesteroliin, 35 % fosfolipideihin ja vain 5 % on vapaina
rasvahappoina. Vastaavasti kolesterolia on verenkierrossa
rasvahappoihin sitoutumattomana vain noin 20 % ja loput noin 80 % on
niihin sitoutuneena. Viimeaikaiset tulokset viittaavat siihen, että
kolesterolia alentavat statiinilääkkeet kiihdyttävät eräiden
rasvahappoaineenvaihdunnan avainentsyymien toimintaa mikä johtaa
pitkäketjuisempien ja tyydyttämättömämpien rasvahappojen syntymiseen.
Nämä rasvahapot ovat puolestaan verisuonten toimintaa säätelevien
prostanoidien (prostaglandiinit ja tromboksaani) rakennusaineita. Osa
simvastatiinin verisuonia suojaavasta vaikutuksesta saattaakin olla
seurausta siitä, että se lisää elimistössä tärkeiden rasvahappojen ja
niiden aineenvaihduntatuotteiden määrää.
Tutkimusta johtaneen ylilääkäri Antti Julan mielestä tulos herättää mielenkiintoisia kysymyksiä.
- Tähän asti on kiinnitetty huomiota lähinnä kolesterolitasoon, mutta
ei niihin rasvahappoihin, joiden kuljettamiseen verenkierrossa
kolesteroli osallistuu. Statiinilääkkeiden sydän- ja verisuonitaudeilta
suojaavien vaikutusten on arveltu perustuvan pääosin haitallisten
LDL-kolesterolin ja triglyseridin pitoisuuksien pienenemiseen ja
edullisen HDL-kolesterolin pitoisuuden suurenemiseen seerumissa.
Uudet tulokset viittaavat siihen, että kolesterolin, triglyseridin ja
fosfolipidien kuljettamien rasvahappojen laadulla voi olla hyvin suuri
vaikutus terveyteen, pohtii Jula.
Tulos korostaa entisestään ruokavalion merkitystä kohonneen
kolesterolin hoidossa. Kalasta ja rypsiöljystä saatujen n-3 happojen
määrän lisääminen ja kovan rasvan välttäminen ravinnossa johtaa
yksinomaan hyviin muutoksiin elimistössä. Sen sijaan lääkitykseen voi
liittyä myös kielteisiä asioita, kuten heikentynyt insuliiniherkkyys,
joita lääkehoidon kanssa toteutettu ravinnon rasvojen laadun
muuttaminen voi estää. Kolesterolia alentavaa statiinilääkkettä
käyttävillä n-3 sarjan monityydyttymättömien rasvahappojen lisääminen
ja tyydyttyneiden sekä n-6 sarjan monityydyttymättömien rasvahappojen
vähentäminen ravinnossa voivat vähentää lääkkeen haittoja ja tehostaa
sen edullisia vaikutuksia.
Korkean riskin potilaat tarvitsevat ruokavaliohoidon ohella edelleen
lääkityksen, mutta matalan riskin potilaita kannattaisi Julan mukaan
yrittää ensisijaisesti hoitaa muuttamalla ravinnon laatua.
Maria Kuronen
Jula A, Marniemi J, Rönnemaa T, Virtanen A, Huupponen R. Effects of
diet and simvastatin on fatty acid composition in hypercholesterolemic
men. A randomized controlled trial. Arterioscler Thromb Vasc Biol.
2005;25:1952–9.
Jula A, Marniemi J, Huupponen R, Virtanen A, Rastas M, Rönnemaa T.
Effects of diet and simvastatin on serum lipidis, insulin and
antioxidants in hypercholesterolemic men. A randomized controlled
trial. JAMA. 2002;287:598–605.