Tartuntatautitilanne
Belgiassakin virulenttia Clostridium difficile -kantaa
Aikaisemmin Pohjois-Amerikassa, Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa
havaittua virulenttia Clostridium difficile -kantaa (PCR ribotyyppi
O27, toksinotyyppi III) on löytynyt myös Belgiasta. Kannan on
osoitettu tuottavan moninkertaiset määrät toksiineja (A ja B) ja
siten aiheuttavan tavallista vakavampia taudinmuotoja.
Belgiassa bakteeri on eristetty tänä vuonna neljältä iäkkäältä, yli
70-vuotiaalta naiselta, joista yksi kuoli C. difficile -ripulin
aiheuttamiin komplikaatioihin. Tautitapaukset on todettu samassa
sairaalassa Lounais-Belgiassa. Bakteerikanta on
mikrobilääkeherkkyydeltään samanlainen muissa maissa todettujen
kantojen kanssa. Jäljityksessä kannan alkuperä ei ole selvinnyt.
Sairaalassa on tehostettu infektioiden torjuntatoimia.
Ensi vuonna sairaalasyntyisten C. difficile -ripulien seurantaa
kehitetään yhteistyössä sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO)
osallistuvien sairaaloiden ja KTL:n anaerobilaboratorion
kanssa.
Ulkomailta adoptoidut lapset MRSA-tartuntojen lähteenä
Norjassa
Norjassa on tänä vuonna havaittu MRSA-tartunta kolmella Kiinasta
adoptoidulla lapsella. Lapset ovat tulleet eri lastenkodeista
Kiinan eteläisistä osista Hunanin maakunnasta. MRSA-kannat olivat
genotyypiltään samanlaisia. Lapset eivät olleet tekemisissä
toistensa kanssa Norjassa eivätkä tiettävästi myöskään
Kiinassa.
Saman MRSA-kannan aiheuttamia infektioita ja oireetonta kantajuutta
todettiin myös adoptiolasten perheenjäsenissä ja vanhempien
sairaalatyön kautta kahdessa potilaassa ja yhdessä hoitajassa.
MRSA:n mahdollisuus on syytä muistaa, mikäli vastikään adoptoidut
lapset joutuvat uudessa kotimaassaan sairaalahoitoon. Voidaan
olettaa että lastenkotien olosuhteet luovat oivat puitteet MRSA:n
leviämiselle.
Tuberkuloosia tukholmalaisessa lastentarhassa
Tämän vuoden elokuussa tukholmalaisella lastentarhan työntekijällä
todettiin yskösvärjäyspositiivinen pitkälle edennyt hengitysteiden
tuberkuloosi. Työntekijällä oli ollut mm. yskää useita kuukausia
ennen taudin toteamista. Altistuneista lastentarhan lapsista 25
prosentilla (35/141) todettiin positiivinen tuberkuliinitesti
(10 mm) ja/tai muutoksia keuhkojen röntgentutkimuksessa
(n=20). Yksi 3-vuotias poika sairastui kuumeiseen
primaari-infektioon ja 7-vuotias tyttö yleistyneeseen
tuberkuloosiin. Laajemmassa kartoituksessa muiden lähellä
sijaitsevien lastentarhojen osalta kävi ilmi, että vain yksi
työntekijä sairastui tuberkuloosipleuriittiin, lapsista yksikään ei
saanut tartuntaa. Altistuneista lasten vanhemmista (n=46) kuusi sai
mahdollisesti tartunnan, mutta kenenkään ei todettu sairastuneen.
Indeksipotilaan tartuntalähdettä ei onnistuttu jäljittämään.
Koska tuberkuloosikanta oli isoniatsidille resistentti, tartunnan
saanneille ei-sairastuneille lapsille annettiin rifampisiinihoito
(latentin tuberkuloosi-infektion hoito). Lääkityksen tavoitteena on
ehkäistä tartunnan saaneen henkilön sairastuminen tuberkuloosiin ja
samalla vähentää tuberkuloositartunnan leviämistä. Suomessa
asiantuntijaryhmä suosittaa tätä käytäntöä alle 16-vuotiaille
lapsille, henkilöille joilla on heikentynyt immuunivaste ja
tuberkuloosia sairastavien äitien vastasyntyneille lapsille. Muut
altistuneet ohjataan alkutarkastuksen jälkeen seurantaan (keuhkojen
röntgenkuva). Seuranta-aika on 1–2 vuotta.
Samanlainen jäljitystyö tehtiin Suomessa viimeksi, kun
eteläsuomalaisen koulun oppilaalla todettiin tarttuva
keuhkotuberkuloosi.
Asiantuntijaryhmän suosituksia tuberkuloosin torjunnasta:
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/ohjeet_ja_suositukset/sll232003-2529.pdf
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/ohjeet_ja_suositukset/sll92004-909.pdf
Influenssan esiintyvyys Euroopassa vielä vähäistä
Jokatalvista influenssaa on Euroopassa esiintynyt vielä hyvin
vähän. Viikosta 36 lähtien on todettu vain 8 laboratoriossa
varmistettua tapausta: yksi Englannissa, yksi Tsekinmaassa, kaksi
Puolassa ja neljä Walesissa. Suomessa influenssa A:ta ei ole
todettu vielä lainkaan tänä syksynä.
Lisää tietoa influenssasta ja tämän vuoden epidemian vaiheesta:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/infektiotaudit/influenssa/
http://www3.ktl.fi/stat/
http://www.ecdc.eu.int/influenza/update_influenza.php
Salmonella Goldcoast -infektioita Mallorcalta
Skotlannissa on havaittu yli 30 Salmonella Goldcoastin aiheuttamaa
infektiota turisteilla, jotka olivat matkailleet Mallorcalla
13.9.–10.10.2005 välisenä aikana. Englannissa ja Walesissa on
lokakuun aikana todettu lähes 80 S. Goldcoast -infektiota;
näistäkin sairastuneista valtaosa on käynyt Mallorcalla. Muutamia
saman salmonellaserotyypin aiheuttamia tartuntoja Mallorcan
matkailijoilla on havaittu myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja
Irlannissa. Sairastuneet turistit ovat asuneet useissa eri
kohteissa Mallorcalla. Skotlannin salmonellakannoista 22 on
tyypitetty pulssikenttäelektroforeesilla (PFGE), ja ne ovat
osoittautuneet samanlaisiksi. Muiden maiden PFGE-tuloksia ei vielä
ole käytettävissä.
Suomessa todettiin lokakuussa Salmonella Goldcoast -infektio
neljällä henkilöllä, joista kaksi oli käynyt Mallorcalla ja kaksi
Espanjassa, mutta heidän tarkka matkakohteensa ei ole tiedossa.
Kansainvälinen työryhmä selvittää paraillaan tartuntojen
lähdettä.
Cryptosporidium-epidemia Tanskassa
Tanskassa ilmeni elokuun lopulla Cryptosporidium parasiitin
aiheuttama epidemia, jossa ripuliin sairastui ainakin 78 saman
yhtiön henkilökuntaan kuuluvaa. Sairastuneista 13:lla todettiin
ulostenäytteessä Cryptosporidium hominis.
Tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin, että sairastumisriski oli
selvästi suurentunut niillä työntekijöillä, jotka olivat syöneet
yrityksen kanttiinin salaattipöydästä. Yksittäisistä ruokalajeista
kokonaiset kuoritut ja raastetut porkkanat lisäsivät
sairastumisriskiä merkitsevästi. Todennäköisimpänä
tartunnanlähteenä pidettiin kokonaisia porkkanoita, joita
säilytettiin vedessä suuressa kulhossa, joskin epäselväksi jäi
miten parasiitit olivat päätyneet veteen.
Bergenissä oli vuonna 2004 Giardia lamblian aiheuttama
vesiepidemia, jossa diagnosoitiin giardiaasi yli 1 200 henkilöllä.
Syynä epidemiaan oli jäteveden vuotaminen huonokuntoisista putkista
raakavesilähteeseen.
Kotimaasta saatuja cryptosporidium- ja giardiatartuntoja todetaan
Suomessa varsin vähän. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että
parasiitteja tutkitaan ulostenäytteistä meillä varsin harvoin
etenkin kotimaisten ripulitautien yhteydessä. Norjassakin on
arvioitu, että näiden parasiittitautien kohdalla on todennäköisesti
merkittävää alidiagnostiikkaa.
Hanne Karakorpi,
tartuntatautilääkäri
Eija Kela,
apulaistutkija
Markku Kuusi,
epidemiologi
Outi Lyytikäinen,
projektipäällikkö. sairaalainfektio-ohjelma (SIRO)
KTL,
infektioepidemiologian osasto