Haastattelu: Lakeja terveydeksi ja hyvinvoinniksi
Haastattelu
Lääkkeitä suuremmista summista on ollut kyse vuonna 2005 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa, jota Koski pitää valiokunnan töistä yhteiskunnallisesti merkittävimpänä.
- Eläkkeensaajien määrän lisääntyminen edellytti uuden kokonaisarvion tekemistä, sillä työssäkäyvän väestön määrä vähenee jatkuvasti. Nuoret kouluttautuvat pitkään ja uusia työntekijöitä tulee hitaasti, sanoo Koski.
Eläkeuudistuksella pyritään saamaan eläkepolitiikka kestävälle pohjalle ja myös tulevien vuosien eläkeläisten asema turvattua. Eläkeuudistuksella pyritään myös nostamaan keskimääräistä eläkeikää 59 vuodesta 62 vuoteen. Laki kannustaa työskentelemään mahdollisimman pitkään, sillä eläkettä voi kartuttaa aina 68-vuotiaaksi saakka.
- Kun kysyimme valiokunnassa toteutuuko eläkeuudistus lain sisältöön kirjattujen tavoitteiden mukaan, lähes jokainen asiantuntija oli sitä mieltä, ettei mitkään superporkkanat voi saada ihmisiä jaksamaan työssä, ellei työelämän sisältökysymyksiin puututa samanaikaisesti.
Eläkelakien rinnalla uudistettiin myös työterveyshuoltolainsäädäntö juuri työssä jaksamista tukemaan. Vaikka laki toteutuukin monilla työpaikoilla varmaan ihan moitteettomasti, on monissa edelleen isoja puutteita.
Työhyvinvointi vaikuttaa myös perheisiin ja erityisesti lapsiin, joiden tulevaisuudesta Valto Koski on huolissaan.
- Lapsille jää meidän tehoyhteiskunnassamme aivan liian vähän aikaa ja siitä seuraa monenlaisia ongelmia. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että perheessä on aikaa lapsille ja ratkaisuja täytyy hakea myös työelämää muuttamalla, sanoo Koski.
Jos lasten ja nuorten ongelmiin ei puututa nopeasti, meillä on yhä enemmän mielenterveysongelmaisia ja huostaan otettuja lapsia ja peruskoulun jälkeen syrjäytyviä koulupudokkaita.
Lastensuojelulain kokonaisuudistus on parhaillaan suurin lasten ja nuorten terveyttä koskeva uudistus. Yksi lain tavoitteista on mahdollistaa entistä varhempi puuttuminen ongelmiin. Koski on tyytyväinen siihen, että lakia on katsottu kokonaisuutena, sillä aina näin ei ole. Esimerkiksi päivähoitoa koskeva lainsäädäntö kaipaisi perusteellisempaa remonttia, mutta nyt on tyydytty katsomaan vain erityislastentarhanopettajien tarvetta.
Veroalen tavoitteet – salakuljetuksen vähentäminen ja Alkon monopoliaseman turvaaminen – toteutuivat hyvin, ja Suomi sopeutui EU:n lainsäädäntöön. Nyt lisääntyneitä alkoholihaittoja yritetään torjua marraskuun alussa säädetyllä lailla, joka tuo varoitusteksti pulloihin ja rajoituksia anniskeluaikoihin.
Koski puuttuisi vielä uutta lakia voimakkaammin alkoholin helppoon saatavuuteen ja markkinointiin.
- Panimot ja kauppaliikkeet ovat yhdessä vaikuttaneet kuluttajien käyttäytymismalleihin. Kahdentoista pullon mäyräkoirasta on tullut yleisin pakkaus. Olisi mielenkiintoista nähdä ovatko kuluttajaviranomaiset sitä mieltä, että asiakas saa halutessaan valita 12 pullon mäyräkoirasta yhden pullon yhden kahdestoistaosan hinnalla. Meidän pitää selvittää, onko näihin asioihin mahdollista puuttua lainsäädännöllä, sanoo Koski.
- Näin lyhyessä ajassa ei ole vielä saatu terveydelle poliittisessa keskustelussa sitä sijaa mikä sille kuuluu, mutta ilman ryhmää terveyden edistäminen olisi ihan lapsenkengissä.
Koski toivoo, että kunnat ryhtyisivät päätöksenteossa arvioimaan terveysvaikutuksia samalla tavalla kuin nyt arvioidaan ympäristövaikutuksia.
- Ympäristön vaikutusarvio, YVA-selvitys, vaaditaan hyvin monissa tilanteissa, ennen kuin kunta voi toteuttaa tekemänsä päätöksen. Miksei jokaisessa kunnan toimielimessä voitaisi ottaa tavaksi arvioita hankkeiden terveysvaikutukset ennen niiden toteuttamista?
- Ajattelin ensin, ettei pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuulu hylätä niitä, jotka eivät jaksa pitää huolta itsestään. Rankaisemalla ennestään heikossa asemassa olevia, syventäisimme vain heidän ahdinkoaan, sanoo Koski.
Keskustelua yksilön ja yhteiskunnan vastuusta terveyskysymyksissä on Kosken mielestä syytä kuitenkin jatkaa, sillä aihe nousee todennäköisesti esiin seuraavaa hallitusohjelmaan rakennettaessa.
- Vielä ei ehkä täysin tiedosteta sitä, että yhteiskunnan voimavarat todennäköisesti niukkenevat. Yksi syy tähän on kasvava vanhusväestö, jonka hoito tulee vaatimaan paljon resursseja. Tässä tilanteessa on uskallettava puhua siitä, mitä varhaisella puuttumisella voidaan saada aikaan.
Terveyden edistämisessä Koski näkee yhteisiä piirteitä alkoholipolitiikan kanssa. Esimerkiksi aikuistyypin diabeteksen syntyyn vaikuttavat tekijät ovat pitkälti yksilön ruokailuun ja liikuntaan liittyviä valintoja. Syyt löytyvät yksilöstä, jota pitäisi voida valistaa ja tukea, ei ainoastaan yhteiskunnan rahan säästämiseksi, vaan hänen itsensä takia.
- Olen huolissani siitä, tiedetäänkö meillä minkälainen tilanne vanhusten huollossa tällä hetkellä oikeasti on? Meillä on ollut suuntauksena korvata vanhainkotipaikkoja palvelutaloilla ja omaishoidolla. Mielestäni näin ei voida jatkaa eikä omaishoitajien taakkaa voida enää lisätä, muuten hoitaja ja hoidettava ovat pian saman hoidon tarpeessa.
Yhteiskunnan tulee hoitaa vaikeimmat asiat, ettei yksityiselle ihmiselle tulisi kohtuutonta vastuuta.
- Saadaksemme ihmisiä näihin ammatteihin, meillä pitäisi olla kilpailukykyiset palkat. Olen siinä mielessä realisti, että yhdessä vuodessa ei pystytä kuromaan jo syntynyttä eroa muihin aloihin. Meidän pitää kuitenkin tehdä nyt päätöksiä, jotka takaavat, että jonkun vuoden päästä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien elämä on turvattu, vaikka he valitsevat tällaisen ammatin. Alan palkkakysymys liittyy myös vanhusten huoltoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon integroimiseen, jota kohti nyt mennään
Maria Kuronen
Valto Koskella on taustalla pitkä ura työelämässä. Viimeiset kolme eduskuntakautta hän on seurannut muutoksia terveydessä ja hyvinvoinnissa lainsäätäjän näkökulmasta.
Lakeja terveydeksi ja hyvinvoinniksi
Lastensuojelulaki, valtion eläkeuudistus, alkoholilaki ja huumausainelaki ovat vain pieni osa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tämän hetkisestä työstä. Valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Valto Koski pohtii miten lait muuttuvat terveydeksi ja hyvinvoinniksi kunnissa ja yksittäisen ihmisen elämässä.
Eduskunnan viimeisinä kuukausina Valto Koski arvioi neljän viime vuoden tapahtumia sosiaali- ja terveyssektorilla. Suurin terveydenhuollon uudistus on hänen mielestään ollut lääkekorvausjärjestelmän ja sairausvakuutuslain uudistaminen. Yli kymmenen prosenttia vuodessa nousseiden lääkekulujen rahoitusta on ollut pakko uudistaa ja ihmisten omavastuuta on jouduttu lisäämään.Lääkkeitä suuremmista summista on ollut kyse vuonna 2005 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa, jota Koski pitää valiokunnan töistä yhteiskunnallisesti merkittävimpänä.
- Eläkkeensaajien määrän lisääntyminen edellytti uuden kokonaisarvion tekemistä, sillä työssäkäyvän väestön määrä vähenee jatkuvasti. Nuoret kouluttautuvat pitkään ja uusia työntekijöitä tulee hitaasti, sanoo Koski.
Eläkeuudistuksella pyritään saamaan eläkepolitiikka kestävälle pohjalle ja myös tulevien vuosien eläkeläisten asema turvattua. Eläkeuudistuksella pyritään myös nostamaan keskimääräistä eläkeikää 59 vuodesta 62 vuoteen. Laki kannustaa työskentelemään mahdollisimman pitkään, sillä eläkettä voi kartuttaa aina 68-vuotiaaksi saakka.
Työelämää myös lasten ehdoilla
Hyväkään eläke ei auta jaksamaan, ellei työelämässä voida hyvin.- Kun kysyimme valiokunnassa toteutuuko eläkeuudistus lain sisältöön kirjattujen tavoitteiden mukaan, lähes jokainen asiantuntija oli sitä mieltä, ettei mitkään superporkkanat voi saada ihmisiä jaksamaan työssä, ellei työelämän sisältökysymyksiin puututa samanaikaisesti.
Eläkelakien rinnalla uudistettiin myös työterveyshuoltolainsäädäntö juuri työssä jaksamista tukemaan. Vaikka laki toteutuukin monilla työpaikoilla varmaan ihan moitteettomasti, on monissa edelleen isoja puutteita.
Työhyvinvointi vaikuttaa myös perheisiin ja erityisesti lapsiin, joiden tulevaisuudesta Valto Koski on huolissaan.
- Lapsille jää meidän tehoyhteiskunnassamme aivan liian vähän aikaa ja siitä seuraa monenlaisia ongelmia. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että perheessä on aikaa lapsille ja ratkaisuja täytyy hakea myös työelämää muuttamalla, sanoo Koski.
Jos lasten ja nuorten ongelmiin ei puututa nopeasti, meillä on yhä enemmän mielenterveysongelmaisia ja huostaan otettuja lapsia ja peruskoulun jälkeen syrjäytyviä koulupudokkaita.
Lastensuojelulain kokonaisuudistus on parhaillaan suurin lasten ja nuorten terveyttä koskeva uudistus. Yksi lain tavoitteista on mahdollistaa entistä varhempi puuttuminen ongelmiin. Koski on tyytyväinen siihen, että lakia on katsottu kokonaisuutena, sillä aina näin ei ole. Esimerkiksi päivähoitoa koskeva lainsäädäntö kaipaisi perusteellisempaa remonttia, mutta nyt on tyydytty katsomaan vain erityislastentarhanopettajien tarvetta.
Alkoholin saatavuutta rajoitettava
Keväällä 2004 sosiaali- ja terveysvaliokunta varoitti alkoholiveron alentamisesta seuraavista sosiaalisista ja terveyshaitoista ja velvoitti sosiaali- ja terveysministeriötä seuraamaan veronalennuksen vaikutuksia. Koski toivoo, että ministeriöltä edellytetty seurantaraportti ehtisi valmistua vielä tämän eduskunnan aikana. Heti veroalen jälkeen tehtiin myös alkoholipoliittinen ohjelma haittoja torjumaan. Koski on tyytyväisenä todennut, että SAK ja ammattiliitot ovat ottaneet ohjelman osaksi omia ohjelmiaan ja ryhtyneet valistamaan työntekijöitä alkoholihaitoista.Veroalen tavoitteet – salakuljetuksen vähentäminen ja Alkon monopoliaseman turvaaminen – toteutuivat hyvin, ja Suomi sopeutui EU:n lainsäädäntöön. Nyt lisääntyneitä alkoholihaittoja yritetään torjua marraskuun alussa säädetyllä lailla, joka tuo varoitusteksti pulloihin ja rajoituksia anniskeluaikoihin.
Koski puuttuisi vielä uutta lakia voimakkaammin alkoholin helppoon saatavuuteen ja markkinointiin.
- Panimot ja kauppaliikkeet ovat yhdessä vaikuttaneet kuluttajien käyttäytymismalleihin. Kahdentoista pullon mäyräkoirasta on tullut yleisin pakkaus. Olisi mielenkiintoista nähdä ovatko kuluttajaviranomaiset sitä mieltä, että asiakas saa halutessaan valita 12 pullon mäyräkoirasta yhden pullon yhden kahdestoistaosan hinnalla. Meidän pitää selvittää, onko näihin asioihin mahdollista puuttua lainsäädännöllä, sanoo Koski.
Terveysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa
Terveys kaikissa politiikoissa on ollut Suomen EU-puheenjohtajuuskauden terveysteema. Kosken mukaan terveysvaikutusten huomioiminen muiden sektoreiden toiminnassa on vasta alkamassa. Eduskunnassa on kahden vuoden ajan kokoontunut työryhmä, jossa on mukana terveysjärjestöjä edustava Terveyden edistämiskeskus, sosiaali- ja terveyspoliittinen valiokunta ja muidenkin sektorien kansanedustajia.- Näin lyhyessä ajassa ei ole vielä saatu terveydelle poliittisessa keskustelussa sitä sijaa mikä sille kuuluu, mutta ilman ryhmää terveyden edistäminen olisi ihan lapsenkengissä.
Koski toivoo, että kunnat ryhtyisivät päätöksenteossa arvioimaan terveysvaikutuksia samalla tavalla kuin nyt arvioidaan ympäristövaikutuksia.
- Ympäristön vaikutusarvio, YVA-selvitys, vaaditaan hyvin monissa tilanteissa, ennen kuin kunta voi toteuttaa tekemänsä päätöksen. Miksei jokaisessa kunnan toimielimessä voitaisi ottaa tavaksi arvioita hankkeiden terveysvaikutukset ennen niiden toteuttamista?
Yksilön vastuu terveydestään
Kun Sitran johtaja Esko Aho heitti julkiseen keskusteluun yksilön vastuun omasta terveydestään, Koski oli aluksi kauhuissaan.- Ajattelin ensin, ettei pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuulu hylätä niitä, jotka eivät jaksa pitää huolta itsestään. Rankaisemalla ennestään heikossa asemassa olevia, syventäisimme vain heidän ahdinkoaan, sanoo Koski.
Keskustelua yksilön ja yhteiskunnan vastuusta terveyskysymyksissä on Kosken mielestä syytä kuitenkin jatkaa, sillä aihe nousee todennäköisesti esiin seuraavaa hallitusohjelmaan rakennettaessa.
- Vielä ei ehkä täysin tiedosteta sitä, että yhteiskunnan voimavarat todennäköisesti niukkenevat. Yksi syy tähän on kasvava vanhusväestö, jonka hoito tulee vaatimaan paljon resursseja. Tässä tilanteessa on uskallettava puhua siitä, mitä varhaisella puuttumisella voidaan saada aikaan.
Terveyden edistämisessä Koski näkee yhteisiä piirteitä alkoholipolitiikan kanssa. Esimerkiksi aikuistyypin diabeteksen syntyyn vaikuttavat tekijät ovat pitkälti yksilön ruokailuun ja liikuntaan liittyviä valintoja. Syyt löytyvät yksilöstä, jota pitäisi voida valistaa ja tukea, ei ainoastaan yhteiskunnan rahan säästämiseksi, vaan hänen itsensä takia.
Sosiaalihuollon hoitotakuu jäi toteutumatta
Vanhusten huolto ja hoito tulee olemaan niin suuri haaste, että se on Kosken mielestä pakko ottaa vakavammin. Asiassa ollaan jo nyt vähän myöhässä. Terveydenhuollon hoitotakuuta vastaava järjestelmä piti pystyttää tämän hallituksen aikana myös sosiaalihuoltoon, mutta se näyttää siirtyvän seuraavalle hallitukselle.- Olen huolissani siitä, tiedetäänkö meillä minkälainen tilanne vanhusten huollossa tällä hetkellä oikeasti on? Meillä on ollut suuntauksena korvata vanhainkotipaikkoja palvelutaloilla ja omaishoidolla. Mielestäni näin ei voida jatkaa eikä omaishoitajien taakkaa voida enää lisätä, muuten hoitaja ja hoidettava ovat pian saman hoidon tarpeessa.
Yhteiskunnan tulee hoitaa vaikeimmat asiat, ettei yksityiselle ihmiselle tulisi kohtuutonta vastuuta.
Etulinjan puurtajille enemmän arvostusta
Terveydenhuollossa ja vanhusten kanssa työskenteleville Koski toivoo enemmän arvostusta, jonka pitäisi näkyä myös työntekijän kukkarossa.- Saadaksemme ihmisiä näihin ammatteihin, meillä pitäisi olla kilpailukykyiset palkat. Olen siinä mielessä realisti, että yhdessä vuodessa ei pystytä kuromaan jo syntynyttä eroa muihin aloihin. Meidän pitää kuitenkin tehdä nyt päätöksiä, jotka takaavat, että jonkun vuoden päästä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien elämä on turvattu, vaikka he valitsevat tällaisen ammatin. Alan palkkakysymys liittyy myös vanhusten huoltoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon integroimiseen, jota kohti nyt mennään
Maria Kuronen
Valto Koskella on taustalla pitkä ura työelämässä. Viimeiset kolme eduskuntakautta hän on seurannut muutoksia terveydessä ja hyvinvoinnissa lainsäätäjän näkökulmasta.