Noroviruksesta laaja vatsatautiepidemia Pirkanmaalla
Tartuntaudit
Kyselytutkimuksen perusteella lounasravintoloiden tuorevihannesten syönti lisäsi sairastumisriskiä. Ravintoloilla oli yhteinen tuorevihannesten toimittaja, joka epidemian tapahtuman aikana oli käyttänyt kotimaisia ja ulkomaisia vihanneksia ja juureksia useilta eri tuottajilta. Osa näistä tuotteista oli toimitettu ravintoloihin kokonaisina ja osa valmiiksi pilkottuna tai raasteina. Ravintoloista tai vihannesten toimittajalta otetuista elintarvikenäytteistä norovirusta ei kuitenkaan pystytty osoittamaan. Vihannestentoimittajan tiloihin tehdyssä tarkastuksessa ei todettu puutteita tuotteiden käsittelyssä. Yksittäistä välittäjäelintarviketta ei näin ollen pystytty osoittamaan. On mahdollista, että yksi viruksella saastunut tuote-erä on levittänyt virusta laajemmin samana päivänä käsiteltyihin tuotteisiin.
Tässä epidemiassa ei saatu selville yksittäistä välittäjäelintarviketta, mikä vaikeutti epidemian alkuperän ja elintarvikkeen saastumismekanismin selvittämistä. Elintarvikevalvonnan kannalta tilanne olisi helpompi, mikäli tiettyjen riskielintarvikkeiden, kuten tuorevihannesten ja pakastemarjojen, kohdalla eri alkutuottajien tuotteet prosessoitaisiin ja toimitettaisiin erillisinä tuote-erinä kuluttajille. Nykyisin tuotteiden alkuperän jäljittäminen on vaikeaa, koska ne kulkevat monen välikäden kautta ja eri eriä voidaan sekoittaa keskenään tuotanto- ja toimitusprosessin eri vaiheissa. Näihin prosesseihin liittyvistä norovirusinfektioiden riskitekijöistä tarvitaan lisää tietoa, jotta spesifejä torjuntatoimia ja -suosituksia voidaan toteuttaa. Siihen saakka huolellinen elintarvikkeiden käsittely ja käsihygienia ovat paras tapa ehkäistä norovirustartuntaa.
Tran Minh Nhu Nguyen
epidemiologi
Sirpa Pajunen
tartuntatautilääkäri
Kansanterveyslaitos
Infektioepidemiologian osasto
Tuire Merivirta
kaupungineläinlääkäri
Tampereen ympäristövalvonta, elintarvikevalvonta
Tapio Jussila
ylilääkäri
Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi
Taina Niskanen
ylitarkastaja
Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA
Noroviruksesta laaja vatsatautiepidemia Pirkanmaalla
Yli 400 henkilöä sairastui Pirkanmaalla vatsatautiin viime heinäkuun viimeisellä viikolla. Kysely-, laboratorio- ja ympäristötutkimusten perusteella osoitettiin epidemian aiheuttajaksi norovirus ja mahdollisiksi välittäjäelintarvikkeiksi useissa lounasravintoloissa tarjotut tuoreet salaattivihannekset. Laajoista tutkimuksista huolimatta epidemian alkuperää ei saatu selville, mikä osoitti elintarvikevalvonnan ja -jäljityksen haasteellisuutta nykypäivänä.
Tampereella sairastuneita oli n. 300 ja Valkeakoskella n. 120. Lisäksi sairastuneita oli myös Nokialla ja muissa Tampereen lähikunnissa. Valtaosa sairastapauksista ilmeni eri lounasravintoloiden asiakkailla. Epidemian laajuutta, taudinkuvaa ja alkuperää selvitettiin useilla kyselytutkimuksilla, joihin osallistui Tampereelta yhdeksän ja Valkeakoskelta yhden lounasravintolan asiakkaita.Norovirus levisi tuorevihannesten välityksellä
Lounasravintoloissa syöneistä noin puolet sairastui vatsatautiin. Tavallisimmat oireet olivat oksentelu, ripuli, vatsakipu ja pahoinvointi, osalla oli myös kuumetta tai päänsärkyä. Valtaosalla oireet alkoivat 26.–27.7.2006 ja päättyivät kolmen vuorokauden kuluessa. Noin viidesosa sairastuneista hakeutui lääkäriin, kukaan ei kuitenkaan joutunut sairaalahoitoon. Sairastuneista otetuista näytteistä ei löytynyt ruokamyrkytysbakteereita, sen sijaan viidessä eri lounasravintolassa ruokailleiden potilasnäytteistä eristettiin norovirus. Jatkotutkimuksissa eri paikkakuntien norovirukset pystyttiin tyypittämään samaksi genotyypiksi (GII.1), mikä vahvisti näyttöä epidemian yhteisestä alkuperästä.Kyselytutkimuksen perusteella lounasravintoloiden tuorevihannesten syönti lisäsi sairastumisriskiä. Ravintoloilla oli yhteinen tuorevihannesten toimittaja, joka epidemian tapahtuman aikana oli käyttänyt kotimaisia ja ulkomaisia vihanneksia ja juureksia useilta eri tuottajilta. Osa näistä tuotteista oli toimitettu ravintoloihin kokonaisina ja osa valmiiksi pilkottuna tai raasteina. Ravintoloista tai vihannesten toimittajalta otetuista elintarvikenäytteistä norovirusta ei kuitenkaan pystytty osoittamaan. Vihannestentoimittajan tiloihin tehdyssä tarkastuksessa ei todettu puutteita tuotteiden käsittelyssä. Yksittäistä välittäjäelintarviketta ei näin ollen pystytty osoittamaan. On mahdollista, että yksi viruksella saastunut tuote-erä on levittänyt virusta laajemmin samana päivänä käsiteltyihin tuotteisiin.
Elintarvikkeilla monimutkaiset tuotanto- ja toimitusprosessit
Kalikiviruksiin kuuluvat norovirukset ovat yleisimpiä vatsatautiepidemioiden aiheuttajia. Suomessa todetaan vuosittain 30–50 mikrobiologisesti varmistettua norovirustapausten ryvästä, joista keskimäärin vajaa kolmannes pystytään osoittamaan vesi- tai elintarvikevälitteisiksi. Norovirusinfektio on helposti tarttuva, ja jo pieni määrä taudinaiheuttajaa elintarvikkeessa riittää aiheuttamaan sairastumisen. Välittäjäelintarvikkeena on aikaisemmin raportoitu mm. pakastevadelmat, simpukat, osterit, salaatit, jotka ovat saastuneet jo alkutuotannossa, sekä kakut ja viipaloidut hedelmät, jotka ovat saastuneet keittiöhenkilökuntaan kuuluvan vatsatautia sairastavan henkilön käsien välityksellä. Lisäksi virus tarttuu helposti suoraan henkilöstä toiseen tai kosketuspintojen kautta, joten sekundaaritartunnat ovat myös elintarvike- ja vesivälitteisissä epidemioissa tavallisia.Tässä epidemiassa ei saatu selville yksittäistä välittäjäelintarviketta, mikä vaikeutti epidemian alkuperän ja elintarvikkeen saastumismekanismin selvittämistä. Elintarvikevalvonnan kannalta tilanne olisi helpompi, mikäli tiettyjen riskielintarvikkeiden, kuten tuorevihannesten ja pakastemarjojen, kohdalla eri alkutuottajien tuotteet prosessoitaisiin ja toimitettaisiin erillisinä tuote-erinä kuluttajille. Nykyisin tuotteiden alkuperän jäljittäminen on vaikeaa, koska ne kulkevat monen välikäden kautta ja eri eriä voidaan sekoittaa keskenään tuotanto- ja toimitusprosessin eri vaiheissa. Näihin prosesseihin liittyvistä norovirusinfektioiden riskitekijöistä tarvitaan lisää tietoa, jotta spesifejä torjuntatoimia ja -suosituksia voidaan toteuttaa. Siihen saakka huolellinen elintarvikkeiden käsittely ja käsihygienia ovat paras tapa ehkäistä norovirustartuntaa.
Tran Minh Nhu Nguyen
epidemiologi
Sirpa Pajunen
tartuntatautilääkäri
Kansanterveyslaitos
Infektioepidemiologian osasto
Tuire Merivirta
kaupungineläinlääkäri
Tampereen ympäristövalvonta, elintarvikevalvonta
Tapio Jussila
ylilääkäri
Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi
Taina Niskanen
ylitarkastaja
Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA