Pääkirjoitus: Sosiaaliset verkot ja terveys
Pääkirjoitus
Sosiaaliset verkot ja terveys
Hyvä mieli ja hyvät ystävät näyttävät suojaavan sydäntä ja edistävän terveyttä. Jos uskomme tulevaisuuteen, on helppo muuttaa ruokavalio terveellisemmäksi ja lopettaa tupakointi. Jos maailma näyttää synkältä, jäävät hyvät päätökset tekemättä. Hyvät ystävät ja sosiaalinen tuki voivat vaikuttaa myös aineenvaihduntaan, hormonitoimintaan ja vastustuskykyyn, useimmiten edullisesti.
Yksinäisyys lisää sydäntautien, mutta myös monien muiden sairauksien vaaraa. Eronneet kuolevat sepelvaltimotautiin on yli kaksi kertaa useammin kuin naimisissa olevat. Osa terveyseroista johtuu hyvin arkisista syistä. Hyvä vaimo valmistaa terveellistä ruokaa, saa miehensä lopettamaan tupakoinnin ja huolehtii siitä, että kovin huonossa kunnossa ei illalla tulla kotiin. Yksinäisyyden vaikutukset ovat toisaalta yksilöllisiä ja riippuvat olosuhteista. Joillekin yksinään eläminen sopii, ja silloin se on terveyden kannalta hyvä asia.
Tärkeä monelta sairaudelta suojaava tekijä näyttää olevan ihmissuhteiden määrä ja laatu. Mitä enemmän meillä on ystäviä, mitä useampaan ryhmään kuulumme ja mitä aktiivisempia olemme, sen pienempi näyttää olevan sairastumisen todennäköisyys. Vaikutus on erityisen voimakas jo sairastuneilla: esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen ennuste on sitä parempi mitä enemmän on ystäviä ja tukea.
Suuret elämänmuutokset, kuten läheisen omaisen kuolema, työpaikan vaihto, taloudelliset vaikeudet ja työttömäksi jääminen, lisäävät sairastumisen vaaraa. Vaaraa lisäävät – ehkä vähän yllättäen – myös myönteiseksi koetut tapahtumat. Elämänmuutoksiin liittyvä sairastumisvaaran kasvu on ohimenevä ilmiö. Kun uuteen tilanteeseen totutaan, palautuu riski entiselle tasolle tai ainakin lähelle sitä. Vaaran suuruus riippuu ainakin osittain henkisen tuen määrästä. Mitä enemmän läheisemme meitä tukevat, sen helpommin vaikeista tilanteista selvitään.
Toivottomuus ja masennus lisäävät monien sairauksien todennäköisyyttä. Erityisen vaarallinen näyttää olevan uupumus- ja voimattomuustilanne, johon liittyvät alentunut itsetunto, toivottomuutta ja lisääntynyt ärtyvyys. Tällainen yhdistelmä on usein osa vaikeaa työuupumusta. Myös työttömyys aiheuttaa samanlaisia oireita ja siten on todennäköistä, että työttömyys lisää sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä sairastumisvaaraa. Masennuksen hyvä hoito on tärkeä osa esimerkiksi sydäninfarktin hoitoa. Tauti uusiutuu harvemmin, jos potilas saa apua masennukseensa ja ahdistukseensa lääkäriltä, omaisilta ja ystäviltä.
Työn suuri määrä ja edes kiire ei välttämättä aiheuta sairauksia. Vaarallisia asioita ovat työn pakkotahtisuus ja puuttuvat mahdollisuudet itse vaikuttaa töiden järjestelyyn ja sisältöön. Komenteleva ja epädemokraattinen esimies ja huonot ihmissuhteet työpaikalla ovat vaaratekijöitä. Eri ammateissa sairastumisriski vaihtelee paljon. Johtajilla riski on pienin ja fyysistä, mekaanista työtä tekevillä suurin.
Psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitys esimerkiksi sydänsairauksien synnyssä saattaa olla suuri. On joskus arveltu, että suomalaisten miesten korkea sairastavuus johtuu osaksi ystävien ja ihmissuhdeverkkojen puuttumisesta. Suomalaisten naisten kohdalla asiat ovat paremmin – surut ja murheet jaetaan ystävättärien kanssa ja näin taakka kevenee. Naisten sairastuvuus onkin kansainvälisissä vertailuissa kohtuullinen.
Yhteisöllisyydellä ja sosiaalisella tuella on varmasti yhteyksiä terveyteen ja niitä voidaan varmasti käyttää hyväksi sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Paljon on kuitenkin tutkittavaa jäljellä. Kuinka suuri on näiden tekijöiden merkitys eri sairauksien synnyssä? Miten vaikutukset välittyvät? Miten tietoa voitaisiin käyttää hyväksi terveyden edistämisessä?
Jussi Huttunen
etunimi.sukunimi@duodecim.fi
Kuva: Pertti Saloheimo