Pääkirjoitus
Sosiaaliset verkot ja terveys
Hyvä mieli ja hyvät ystävät
näyttävät suojaavan sydäntä ja edistävän terveyttä. Jos uskomme
tulevaisuuteen, on helppo muuttaa ruokavalio terveellisemmäksi ja
lopettaa tupakointi. Jos maailma näyttää synkältä, jäävät hyvät
päätökset tekemättä. Hyvät ystävät ja sosiaalinen tuki voivat
vaikuttaa myös aineenvaihduntaan, hormonitoimintaan ja
vastustuskykyyn, useimmiten edullisesti.
Yksinäisyys lisää sydäntautien, mutta myös monien muiden
sairauksien vaaraa. Eronneet kuolevat sepelvaltimotautiin on yli
kaksi kertaa useammin kuin naimisissa olevat. Osa terveyseroista
johtuu hyvin arkisista syistä. Hyvä vaimo valmistaa terveellistä
ruokaa, saa miehensä lopettamaan tupakoinnin ja huolehtii siitä,
että kovin huonossa kunnossa ei illalla tulla kotiin. Yksinäisyyden
vaikutukset ovat toisaalta yksilöllisiä ja riippuvat olosuhteista.
Joillekin yksinään eläminen sopii, ja silloin se on terveyden
kannalta hyvä asia.
Tärkeä monelta sairaudelta suojaava tekijä näyttää olevan
ihmissuhteiden määrä ja laatu. Mitä enemmän meillä on ystäviä, mitä
useampaan ryhmään kuulumme ja mitä aktiivisempia olemme, sen
pienempi näyttää olevan sairastumisen todennäköisyys. Vaikutus on
erityisen voimakas jo sairastuneilla: esimerkiksi sydäninfarktin
jälkeen ennuste on sitä parempi mitä enemmän on ystäviä ja tukea.
Suuret elämänmuutokset, kuten läheisen omaisen kuolema, työpaikan
vaihto, taloudelliset vaikeudet ja työttömäksi jääminen, lisäävät
sairastumisen vaaraa. Vaaraa lisäävät – ehkä vähän yllättäen
– myös myönteiseksi koetut tapahtumat. Elämänmuutoksiin
liittyvä sairastumisvaaran kasvu on ohimenevä ilmiö. Kun uuteen
tilanteeseen totutaan, palautuu riski entiselle tasolle tai ainakin
lähelle sitä. Vaaran suuruus riippuu ainakin osittain henkisen tuen
määrästä. Mitä enemmän läheisemme meitä tukevat, sen helpommin
vaikeista tilanteista selvitään.
Toivottomuus ja masennus lisäävät monien sairauksien
todennäköisyyttä. Erityisen vaarallinen näyttää olevan uupumus- ja
voimattomuustilanne, johon liittyvät alentunut itsetunto,
toivottomuutta ja lisääntynyt ärtyvyys. Tällainen yhdistelmä on
usein osa vaikeaa työuupumusta. Myös työttömyys aiheuttaa
samanlaisia oireita ja siten on todennäköistä, että työttömyys
lisää sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä
sairastumisvaaraa. Masennuksen hyvä hoito on tärkeä osa esimerkiksi
sydäninfarktin hoitoa. Tauti uusiutuu harvemmin, jos potilas saa
apua masennukseensa ja ahdistukseensa lääkäriltä, omaisilta ja
ystäviltä.
Työn suuri määrä ja edes kiire ei välttämättä aiheuta sairauksia.
Vaarallisia asioita ovat työn pakkotahtisuus ja puuttuvat
mahdollisuudet itse vaikuttaa töiden järjestelyyn ja sisältöön.
Komenteleva ja epädemokraattinen esimies ja huonot ihmissuhteet
työpaikalla ovat vaaratekijöitä. Eri ammateissa sairastumisriski
vaihtelee paljon. Johtajilla riski on pienin ja fyysistä,
mekaanista työtä tekevillä suurin.
Psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitys esimerkiksi
sydänsairauksien synnyssä saattaa olla suuri. On joskus arveltu,
että suomalaisten miesten korkea sairastavuus johtuu osaksi
ystävien ja ihmissuhdeverkkojen puuttumisesta. Suomalaisten naisten
kohdalla asiat ovat paremmin – surut ja murheet jaetaan
ystävättärien kanssa ja näin taakka kevenee. Naisten sairastuvuus
onkin kansainvälisissä vertailuissa kohtuullinen.
Yhteisöllisyydellä ja sosiaalisella tuella on varmasti yhteyksiä
terveyteen ja niitä voidaan varmasti käyttää hyväksi sairauksien
ehkäisyssä ja hoidossa. Paljon on kuitenkin tutkittavaa jäljellä.
Kuinka suuri on näiden tekijöiden merkitys eri sairauksien
synnyssä? Miten vaikutukset välittyvät? Miten tietoa voitaisiin
käyttää hyväksi terveyden edistämisessä?
Jussi
Huttunen
etunimi.sukunimi@duodecim.fi

Kuva: Pertti
Saloheimo