Uudet julkaisut
Väestöryhmittäiset erot terveyspalvelujen käytössä
Sosioekonomiset erot ovat olleet pysyvä ilmiö avohoidon
lääkäripalveluissa ja hammashoidossa viime vuosikymmeninä. Terveys
2000 -tutkimukseen perustuvassa raportissa esitetään tieto
väestöryhmien käyttämistä terveyspalveluista sukupuolen, iän,
alueen, siviilisäädyn, koulutusasteen, kunnan taajama-asteen ja
tulojen mukaan muodostetuissa väestöryhmissä.
Enemmän koulutetut ja ylempiin tuloluokkiin kuuluvat henkilöt
käyvät muita useammin
terveystarkastuksissa, seulontatutkimuksissa, hammashoidossa ja
fysikaalisessa
hoidossa. Myös lääkäripalveluissa käyttö oli suurituloisia
suosivaa, kun se
suhteutetaan sairastavuuden perusteella arvioituun tarpeeseen.
Vähemmän koulutetut
ja pienituloiset ilmoittavat muita useammin sairastavansa tautia,
johon he
eivät saa hoitoa. Toisaalta sosioekonomisia eroja havaittiin myös
sellaisissa hoitomuodoissa ja palveluissa, kuten
vitamiinivalmisteet, luontaistuotteet sekä vaihtoehtoiset
hoitomuodot, joiden hyödyistä ei yksimielisyyttä ole saavutettu.
Reseptilääkkeiden kokonaiskäyttö oli lähes ainoa poikkeus, jossa
sosioekonomisia eroja ei havaittu.
Häkkinen U, Alha P, toim.
Terveyspalvelujen käyttö ja sen väestöryhmittäiset erot, Terveys
2000 -tutkimus.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja,
B 10 / 2006, 168 sivua, ISBN 951-740-640-1.
Tiedustelut: Pirkko Alha,
etunimi.sukunimi@ktl.fi
Hepatiitti -B -rokotusohjelman arviointi
Riskiryhmiin suunnattu hepatiitti B -rokotusohjelma on osa
yhteiskunnan kustantamia rokotuksia Suomessa. Riskiryhmärokotusten
lisäksi on erikseen ohjeistettu työntekijöiden suojaamisesta
hepatiitti B -tartunnalta. Riskiryhmään kuuluvilla katsotaan olevan
selvästi perusväestöä suurempi riski saada hepatiitti B -tartunta.
Kun rokotusohjelma uudistui vuonna 2005, nostettiin esiin kysymys,
pitäisikö hepatiitti B lisätä pikkulasten yleiseen
rokotusohjelmaan.
Raportissa arvioidaan sekä hepatiitti B -viruksen epidemiologiaa
perusväestössä ja riskiryhmissä että nykyisen kohdennetun
rokotusohjelman toimivuutta. Suomessa annetaan vuosittain runsaat
100 000 hepatiitti B -rokoteannosta, joista vain kymmenes on
kohdennettuun ohjelmaan kuuluvia. Kaksi kolmannesta rokotteista
annetaan matkailijoille. Kaiken kaikkiaan noin 1 % väestöstä
rokotetaan vuosittain, mikä vastaa lähes syntymäkohortin nykyistä
kokoa.
Selvityksen mukaan kohdennettu hepatiitti B -rokotusohjelma toimii
Suomessa hyvin. Väestön yleinen riski on vähäinen, ja osaksi
rokotusohjelman, osaksi muun muassa neulojen ja ruiskujen
vaihto-ohjelman ansiosta tartunnat myös riskiryhmissä ovat
vähentyneet. Raportissa suositetaan pitäytymistä kohdennetuissa
rokotuksissa ja esitetään keinoja parantaa riskiryhmien
rokotuskattavuutta.
Tuija Leino.
Hepatiitti B -rokotusohjelman arviointi.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja,
B9/2006, 38 sivua ISBN 951-740-652-5 (pdf-versio).
Julkaistaan vain verkossa linkki (www.ktl.fi/ julkaisut/
B-sarja)