Suomalaisten
terveys on usealla kriteerillä arvioituna parempi kuin koskaan aiemmin.
Haasteita kuitenkin riittää, ja ne ovat hyvinkin erityyppisiä. Samalla kun
terveys kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän, muuttuvat terveysasiat yhä
monitahoisemmiksi. Asiantuntijatiedolle ja asiantuntijoiden toiminnalle
asetetut vaatimukset kasvavat.
Kansanterveyslaitoksen
tehtävänä on olla maan terveyspoliittisen johdon, sosiaali- ja
terveysministeriön alainen vahva tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka kattaa
kansanterveyden tärkeimmät alueet. Korkeatasoisen tutkimuksen ja siihen
liittyvän kansainvälisen yhteistyön seurauksena syntyvä asiantuntemus pyritään
välittämään suomalaisten terveydeksi.
Keskeisiä KTL:n
vaikuttamisen keinoja ovat eri asiantuntijatehtävät niin valtionhallinnossa
kuin muualla, terveydenhuollolle ja kansanterveystyölle annettava ohjeistus,
tiedotus eri toimijatahoille ja suurelle yleisölle sekä laaja-alainen
yhteistyö. Laitoksen vuorovaikutus koskee niin valtiovaltaa ja kuntia kuin
järjestöjä ja elinkeinoelämää. KTL:n roolia ja velvoitteita kunnallisen
kansanterveystyön ohjauksessa vahvistettiin hiljattaisella kansanterveyslain
muutoksella.
Terveysseuranta on
muodostunut yhä tärkeämmäksi Kansanterveyslaitoksen tehtäväkentäksi. Kun
terveystyön keskitetty ohjaus on pitkälti purettu, on entistä tärkeämpää, että
valtiovallalla on riittävä tieto kansalaisten sairauksien ja terveydentilan
kehittymisestä, niin maan eri osissa kuin eri väestöryhmissä. Tärkeää on myös
seurata terveyteen vaikuttavia tekijöitä, joihin terveystyö suuntautuu. Tämä
koskee erilaisia riskitekijöitä, elintapoja, elinympäristöä sekä myös terveyden
edistämisen ja ehkäisevän työn toteutumista.
Tässä
Kansanterveys-lehden numerossa esitellään eräitä keskeisiä tietoja KTL:n
toteuttamasta monipuolisesta väestön terveysseurannasta – sen liittymistä
suomalaisten terveyden suojeluun ja edistämiseen sekä erilaiseen
terveystutkimukseen. Euroopan tautikeskuksen perustaminen on osaltaan lisännyt
velvoitteitamme tartuntatautien seurannassa.
Terveystyötä
tarvitaan jatkuvasti. Maailma ja olosuhteet muuttuvat; työn tulee kehittyä sen
mukana. Tarvitaan pätevää tutkimusta ja vahvaan asiantuntijatietoon pohjautuvaa
terveystyötä. Puhuttaessa valtion roolista ja julkisen rahoituksen rajoista on
muistettava, että väestön yleinen terveys – public health – on kaikissa
yhteiskunnissa valtion keskeisimpiä velvoitteita. Tämä on Suomen osalta todettu
myös uusitussa perustuslaissa.
Ihmiset ovat
terveysasioista kiinnostuneita, mutta tarvitsevat ja haluavat tätä tukevaa
ympäristöä. Lisääntyvän kaupallisuuden ja yksilöllisyyden maailmassa tarvitaan
julkisen vallan vastuuta siitä, että kansalaisilla on riittävät mahdollisuudet
ja edellytykset sairauksien ehkäisyyn ja terveytensä edistämiseen.
Pekka Puska
pääjohtaja