Tartuntatautitilanne

Tartuntatautitilanne

Laaja Chikungunya-kuume-epidemia Intian valtameren saarilla

Hyttysen levittämä arboviruksen aiheuttama trooppinen kuumetauti, Chikungunya-kuume, alkoi lisääntyä vuoden 2005 aikana Afrikan itäpuolella sijaitsevilla saarilla, erityisesti Mauritiuksen eteläpuolella sijaitsevalla Reunionilla.

Reunion-saarella (asukkaita 750 000) on ollut 28.3.2005–15.1.2006 välisenä aikana 2 424 laboratoriovarmistettua tapausta ja tautiin sopivia oireita yli 10 000 ihmisellä. Epidemian ensimmäinen piikki oli maaliskuussa 2005, jolloin viikoittain sairastui satoja. Hieman rauhallisemman syksyn jälkeen taudin ilmaantuvuus on joulukuusta lähtien uudestaan lisääntynyt. Tammikuun toisella viikolla Chikungunya-kuumeeseen sopivin oirein sairastui viitisentuhatta asukasta.

Sairastuneita on ollut kaikissa ikäryhmissä. Kaksi kolmasosaa laboratoriovarmistetuista tapauksista on ollut naisia. Lähes kaikilla potilailla on ollut taudille tyypilliset oireet: kuume, nivelkivut, lihaskivut, päänsärky ja ihottuma. Noin neljänneksellä potilaista on ollut verenvuoto-oireita. Sairastuneista 4 % on joutunut sairaalahoitoon. Yhtään varmistettua kuolemantapausta ei ole todettu.

Chikungunya-kuume paranee yleensä itsestään. Siihen ei ole tehoavaa lääkitystä eikä suojaavaa rokotetta. Virus ei tartu suoraan ihmisestä toiseen, vaan välittäjäksi tarvitaan hyttynen (Aedes albopictus -laji). Tautiin saattaa joskus liittyä aivokalvontulehdus- tai aivokuumeoireita. Reunion-saarella sairastuneista 15:llä on ollut tällaisia oireita. Heistä kuusi on ollut vastasyntyneitä, jotka ovat todennäköisesti saaneet tartunnan äidin sairastettua Chikungunya-kuumeen aivan loppuraskaudessa. Yhdeksän muuta on ollut aikuisia, joilla on ollut jokin perustauti.

Myös läheisillä Seychellien, Mauritiuksen ja Mayotten saarilla on ollut sairastumisia; Seychelleillä yhteensä parituhatta oireista tammikuun aikana. Taudin leviämistä edesauttaa eteläisen pallonpuoliskon tälle vuodenajalle tyypillinen hyttyselle edullinen kuuma ja kostea ilmanala.

Saarille matkustavien on tärkeää suojautua hyttysiltä mahdollisimman hyvin. On syytä käyttää pitkähihaisia vaatteita, hyttysensuoja-aineita ja hyttysverkkoja. Erityisen tärkeätä hyttysiltä suojautuminen on raskaana oleville ja henkilöille, joilla on vastustuskykyä alentavia perustauteja.

Katariina Kainulainen
tartuntatautilääkäri

Outi Lyytikäinen
ylilääkäri

Infektioepidemiologian osasto


Ruotsin salmonellaepidemia jäljitettiin Italialaiseen salamiin

Ruotsissa sairastui 15 henkilöä viime vuoden loka-joulukuussa saman, Ruotsissa aiemmin tuntemattoman Salmonellan Typhimurium faagityypin aiheuttamaan tautiin. Sairastuneista 10 asui Tukholman alueella ja loput eri puolilla Etelä-Ruotsia. Nuorin potilas oli kaksivuotias ja vanhin 82-vuotias, 11 sairastuneista oli naisia. Tartunnanlähde selvisi kun moni potilaista muisti syöneensä italialaista salamia ennen sairastumista, ja kyseessä ollut sero- ja faagityyppi saatiin eristettyä avaamattomasta salamipakkauksesta. Salamierä vedettiin nopeasti markkinoilta, ja tieto tapauksista välitettiin muille Euroopan maille joulukuun lopussa. Kävi ilmi, että Italiassa oli todettu 12 saman salmonellakannan aiheuttamaa infektiota ja myöhemmin sama kanta eristettiin myös italialaisesta porsaanlihasta..

Italialaisten ja ruotsalaisten lisäksi yksi norjalainen perhe sairastui matkailtuaan Ruotsissa ja ostettuaan matkan aikana kyseistä salamia. Suomessa ei ole tullut tietoon tämän kannan aiheuttamia salmonellatartuntoja eikä Ruotsissakaan ole ollut uusia tapauksia enää 11.12. jälkeen.

Katariina Kainulainen
tartuntatautilääkäri

Markku Kuusi
epidemiologi

Infektioepidemiologian osasto

Tartuntatautirekisteristä yksityiskohtaisia tartuntatautien tilastoja: www.ktl.fi/ttr.



Tartuntatautirekisteristä taustatietoa ohjeiden toimivuuden seurantaan

Tartuntatautirekisteriin kirjataan kaikki mikrobiologisesti varmistetut tautitapaukset Suomessa. Kansanterveyslaitoksen Infektioepidemiologian osaston ylläpitämällä rekisterillä on etäkäyttäjiä ympäri maata. Etäkäyttöoikeus on lakisääteinen. Etäkäyttäjät sairaanhoitopiireissä ja terveyskeskuksissa ovat infektiotautien asiantuntijoita, jotka vastaavat oman alueensa tartuntatautien seurannasta ja torjunnasta.

suomi/ktlehti2006/nro3/308ttrkuva_www.jpg

Hygieniahoitajat Maire Liikka Keski-Suomesta ja Pirkko Lehtinen Kainuusta (oik.) seuraavat tartuntatautirekisteristä alueensa infektioita.

Tartuntatautirekisterin etäkäyttäjiä on kaikissa 21 sairaanhoitopiirissä ja yli 40 terveyskeskuksessa. Heidän tehtävänään on seurata oman alueensa tautitapauksia ja välittää tietoa infektioiden torjunnasta. KTL Infektioepidemiologian osasto antaa etäkäyttöluvat ja järjestää käyttäjäkoulutusta yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa.

Maire Liikka Keski-Suomen keskussairaalapiiristä ja Pirkko Lehtinen Kainuun maakunnan kuntayhtymästä toimivat sairaanhoitopiiriensä tartuntataudeista vastaavina. Kumpikin on siirtynyt hygieniahoitajan tehtävään kliinisestä sairaalatyöstä.

Hygieniahoitajan toimenkuvaan kuuluu laajasti infektioiden torjuntaan liittyvät asiat.

- Laadimme ohjeita infektioiden torjunnasta ja järjestämme koulutusta. Tarvittaessa hygieniahoitaja jalkautuu vaikka epidemiaa selvittämään, kertovat Liikka ja Lehtinen.

Keski-Suomessa perustettiin vuoden alussa alueellinen hygieniayhdysjäsenverkosto viemään tietoa infektioiden torjumisesta paikallistasolle. Ensimmäiseen koulutukseen osallistui yli 60 hygieniayhdysjäsentä maakunnan terveyskeskuksista.

- Aina hygieniahoitaja ei pääse maakuntaan ja siksi verkoston luominen on tärkeää, painottaa Maire Liikka.

Tartuntatautirekisteri pitää ajan tasalla

Tartuntatautirekisterin etäkäyttäjinä Pirkko Lehtinen ja Maire Liikka seuraavat millaisia ilmoituksia oman alueen laboratoriot ovat tehneet rekisteriin. Etäkäyttäjinä he saavat myös maakunnan tiedot.

- Saamme tiedon lääkärien tekemistä tartuntatauti-ilmoituksista silloin, kun laki vaatii ilmoituksen. Meidän tehtävämme on tarkistaa, että tiedot ovat oikeat ja tarvittaessa pyytää lääkäriltä puuttuva ilmoitus, kertoo Maire Liikka.

Pirkko Lehtinen toimittaa itse oman sairaanhoitopiirinsä mikrobilöydöt tartuntatautirekisteriin.

- Olen reaaliajassa ja pystyn toimimaan nopeasti, kun tieto vaikka MRSA-tartunnasta varmistuu tai samalta alueelta tulee lyhyen ajan sisällä useita kampylobakteeri-infektioita.

Hygieniaosaamista vahvistettava

Moniresistentit bakteerit ovat yleistyneet 2000-luvulla erityisesti pitkäaikaishoitolaitoksissa. Pirkko Lehtinen pitää vanhusten hoivakoteja vaikeana työkenttänä.

- Hoivakodeissa on usein kouluttamatonta henkilökuntaa, jolla ei ole infektioiden torjunnasta ja aseptisesta työskentelystä edes perustietoja. Osa heistä on kuntien puolivuosittain työllistämiä työttömiä, joille ei ehditä opettaa näitä asioita.

- Kaikkien hoitohenkilökuntaan kuuluvien pitäisi osata noudattaa oikeaa käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja ja käyttää suojaimia oikein ollaanpa sitten vanhusten hoitolaitoksessa tai keskussairaalan akuutilla osastolla, painottaa Maire Liikka.

- Valitettavasti työympäristö on usein niin haastava ja potilaan hoitaminen vie niin paljon voimavaroja, että aseptinen toiminta jää jalkoihin. Sairaalassakin näkee paljon puutteellista käsihygieniaa.

Onneksi työntekijät ovat tänä päivänä kiinnostuneita infektioiden torjunnasta ja halukkaita hakemaan tietoa. Kysymyksiä tulee paljon ja asiat saatetaan kyseenalaistaa, mutta tieto otetaan vastaan, kun perustelut ovat hyvät.

- Hygieniaosaamista on hyvä kerrata vaikka olisi työssään kuinka kokenut. Uutta tietoa tulee jatkuvasti, sanoo Pirkko Lehtinen.

Maria Kuronen
Kansanterveys-lehti



Infektioiden torjuntaa paikallisesti

suomi/ktlehti2006/nro3/308ttrkuva2_www.jpg

Tartuntatautiyhdyshenkilöt Paula Hirvelä (vas.) ja Riitta Salo Hyvinkäältä ja Sari Huusko Espoosta syvensivät tietojaan infektioiden seurannasta Kansanterveyslaitoksella.

Terveyskeskusten tartuntatautiyhdyshenkilöt torjuvat infektioita avoterveydenhuollossa. Usein työtä tehdään kuitenkin muun työn ohessa ja aikaa infektioiden ennalta ehkäisyyn on vähän.

Hyvinkään terveyskeskuksessa sairaanhoitajat Riitta Salo ja Paula Hirvelä käyttävät kumpikin puolet työajastaan tartuntatautien torjuntaan. Espoon kaupungilla työn juuri aloittanut Sari Huusko perehtyi heidän kanssaan Tartuntatautirekisterin käyttöön ja yhdyshenkilön työhön Kansanterveyslaitoksen koulutuspäivässä.

- Välitämme eteenpäin KTL:stä tulleet kiireelliset tiedotteet omille yksiköillemme, lähetämme tartuntatauti-ilmoitukset ja jäljitämme tartunnat määrätyissä taudeissa. Kutsumme ihmisiä tutkimuksiin ja ohjaamme näytteenottoon, kiteyttää Riitta Salo toimenkuvaansa.

Uusien ohjeiden laatiminen ja vanhojen päivittäminen sekä koulutus ovat tärkeä osa työtä. Kaikki kolme toivovat enemmän aikaa juuri ennalta ehkäisevään työhön ja kouluttamiseen.

- Muistamalla aseptinen työjärjestys ja hyvä käsihygienia voidaan katkaista kaikkia tartuntaketjuja. Turhia työtapaturmia voidaan ehkäistä opastamalla, miten käytetty neula hylsytetään turvallisesti. Käyttämällä käsineitä oikein, suojataan potilas ja hoitohenkilökunta. Käsineillä voi myös levittää tauteja, joten opastusta tarvitaan.

Nämä lopulta yksinkertaiset asiat pitäisi opettaa kaikille uusille työntekijöille ja vanhojenkin kanssa niitä pitäisi kerrata, muistuttaa Riitta Salo.

Tartuntatautiyhdyshenkilöt löytävät viime vuosien MRSA-epidemiasta hyvänkin puolen: henkilökunta on motivoitunut ottamaan vastaan tietoa ja muuttamaan käytäntöjä. Hyvinkäällä käsihuuhteet otettiin MRSA:n takia käyttöön myös kotihoidossa. Käsihuuhteen käytön lisääntyminen yleensä on hyvä merkki.

- Sairaalamaailmassa ennalta ehkäisyn merkitys on sairaalabakteerien takia ymmärretty ja hygieniahoitajia on enemmän, mutta avopuolella on vielä kehittämistä, toteaa Sari Huusko.

Nuorten sukupuolitautien ehkäiseminen ja infektiotietouden vieminen lasten päivähoitoon ovat esimerkkejä avoterveydenhuollon haasteista. Päiväkodeissa on jo tehty hyvää työtä, mutta infektioita voidaan edelleen vähentää, uskovat tartuntatautiyhdyshenkilöt.

Uutena asiana työllistää tällä hetkellä pandemiaan varautuminen. Paikallistason tieto siitä, miten ja missä hoidetaan, täytyisi saada tarvittaessa levitettyä tehokkaasti väestölle.

suomi/ktlehti2006/nro3/308ttrkaavio_www.jpg

Kuvio 1.
Tartuntatautien ilmoitusmenettely. Mikrobiologian laboratoriot ilmoittavat pääosin sähköisesti mikrobilöydökset tt-rekisteriin, ja lisäksi hoitava lääkäri ilmoittaa täydentävää tietoa osassa taudeista. Noin 30 taudissa laboratoriot lähettävät kaikki aiheuttajakannat mikrobikantakokoelmaan. Tiedot yhdistyvät samaan rekisteriin, johon haetaan väestötietojärjestelmästä täydentäviä tietoja. Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset saavat oman alueensa tiedot salatulla yhteydellä.



Maria Kuronen
Kansanterveys-lehti