Lähes 200 jatkokoulutettavaa vastasi Kansanterveyslaitoksen tutkijakoulutettaville osoitettuun kyselyyn. Laitokselta valmistuu vuosittain yli 30 väitöskirjaa. Kansanterveyslaitosta pidettiin innostavana ympäristönä tehdä jatkotutkintoon tähtäävää tutkimusta. Erityiskiitosta Kansanterveyslaitos sai hyvästä tutkimusilmapiiristä, asiantuntevista tutkimusryhmistä, hyvistä aineistoista ja talon tarjoamista tiloista ja tukipalveluista.
Sosiaali- ja
terveysministeriön alaisten tutkimuslaitosten pääjohtajien kokouksessa 2.9.2004
päätettiin perustaa työryhmä, joka toimeksiannon mukaan "kartoittaa
laitosten osallistumisen tutkijakouluihin sekä tekee esityksen miten laitokset
voivat tiivistää yhteistyötään tutkijakoulutuksessa." Työryhmän toimesta
kaikissa laitoksissa toteutettiin tutkijakoulutettaville kohdennettu kysely,
jossa selvitettiin mm. jatkokoulutettavien osallistumista tutkijakouluihin sekä
työnohjaukseen ja rahoitukseen liittyviä asioita.
Kansanterveyslaitoksen
kyselyyn vastasi 178 jatkotutkintoa suorittavaa. Heistä 75 % oli naisia.
Tohtorin tutkintoa suorittavia oli vastanneista 158. Maisterin tutkintoa
ilmoitti vastaajista suorittavansa 15 ja lisensiaattitutkintoa 5. Suurin osa
jatkotutkintoa suorittavista oli alle 35-vuotiaita. Yli 80 % jatkotutkintoa
suorittavista oli jossain työnsä vaiheessa ollut työsuhteessa
Kansanterveyslaitokseen. Tälläkin hetkellä 61 % vastanneista oli työsuhteessa
KTL:een, 21 % teki tutkimustyötä apurahalla ja 11 % muun työn ohella. Kahdella
prosentilla ei ollut tällä hetkellä mitään rahoitusta ja tieto puuttui 5 %:lta
vastanneista.
Yli neljäsosa vastanneista
ei ollut vielä rekisteröitynyt yliopistoon jatkotutkinnon suorittajaksi ja
opintosuunnitelma puuttui yli 30 %:lta vastanneista. Ohjausryhmiä oli nimetty
vain 28 %:lle vastanneista.
Kyselyyn vastanneet
kokivat Kansanterveyslaitoksen tutkimusilmapiiriltään innostavaksi ympäristöksi
tehdä jatkotutkintoon tähtäävää tutkimusta. Ohjausta pidettiin pääasiallisesti
hyvänä ja asiantuntevien tutkimusryhmien tärkeyttä korostettiin. Hyvät ja
laajat tutkimusaineistot antavat hyvät edellytykset korkeatasoisen tutkimuksen
tekemiseen. Erityiskiitosta jatkotutkintoa suorittavilta saivat KTL:n
kirjastopalvelut ja ATK tuki.
Vaikka paljon hyvää, niin
aina löytyy vähän kritisoitavaakin. Kyselyn vastanneet toivoivat
tutkimusryhmien välisen yhteistyön lisäämistä laitoksen sisällä.
Koulutustarjontaa toivottiin lisättävän. Todettiin myös, että seminaari ja
koulutustarjonnassa sekä muissa sisäisissä palveluissa on eroja
Kansanterveyslaitoksen eri toimipisteiden välillä.
Työterveyslaitoksessa
kyselyyn vastasi 53, STAKES:ssa 38 ja Säteilyturvakeskuksessa 15 jatkotutkinnon
suorittajaa. Myös muissa laitoksissa havaittiin, että yliopistoihin
rekisteröitymisissä ja opintosuunnitelmien teossa on viivettä ja
väitöskirjatyön ohjausryhmiä on asetettu vain harvoin.
Johtopäätöksinä kyselytuloksista työryhmä toteaa, että (1) ohjausresurssien riittävyys ja ohjauksen järjestäminen ovat keskeisiä ongelmia, (2) jatko-opintosuunnitelma yliopistoon rekisteröitymisen lisäksi tulisi vähintään vaatia ja (3) rekisteröitymistä yliopistoihin ja tutkijakouluihin tulisi edelleen tukea.
Tiina Laatikainen
ylilääkäri
Kansanterveyslaitos
Kroonisten tautien
ehkäisyn yksikkö
etunimi.sukunimi@ktl.fi