Liikunta ja kirkasvalohoito vähentävät masennusoireita
Liikunta ja kirkasvalohoito ovat kumpikin
hyvin biologisia hoitoja, joilla on suoria vaikutuksia aivojen
toimintaan. Tutkimus vahvisti aiempia tuloksia niiden tehosta
masennusoireissa. Liikunta vaikutti erityisesti mielialaan, kun
taas kirkasvalo odotetusti tehosi erityisen hyvin
kaamosmasennukseen liittyviin epätyypillisiin masennusoireisiin,
kuten unen määrän ja ruokahalun lisääntymiseen. Paras tulos saatiin
yhdistämällä liikunta ja kirkasvalo.
|
Psykiatri Sami Leppämäki tutki väitöskirjatyössään liikunnan ja kirkasvalohoidon vaikutuksia masennusoireisiin. Tutkimuksessa masennusoire kattoi hyvin laajan joukon erilaisia oireita fyysisestä uupumuksesta ja väsymyksestä uni- ja nukahtamisvaikeuksiin, unen tarpeen lisääntymiseen ja aamuiseen heräilemiseen. - Varsinainen masennuksen tunne on vain yksi
oire, joka saattaa puuttua kokonaan esimerkiksi
kaamosmasennuksessa, jossa pääoireena voi olla uupumus.
Talvimasennuksesta kärsii jopa 20 % suomalaisista, kertoo
Leppämäki.. Psykiatri Sami Leppämäki |
. |
Liikunnan ja valon vaikutukset ovat biologisia
Hyvää tutkimusta, joka antaisi kattavan vastauksen siihen, miten liikunta vaikuttaa mielialaan, ei ole Leppämäen mukaan vielä tehty.
- Tiedämme, että liikunta vaikuttaa suoraan keskushermostoon, sekä serotoniinivälitteiseen hermojärjestelmään että hermokasvutekijöihin. Liikunnalla on samantyyppisiä vaikutuksia kuin masennuslääkkeillä. Liikunta vaikuttaa myös vuorokausirytmiin, joka on masennuksessa käytännössä aina jollain tavalla häiriintynyt. Tosin sen vaikutus ei ole samalla tavalla vuorokaudenajasta riippuvainen kuin valon vaikutus.
Valon biologiset vaikutukset on osoitettu useissa tutkimuksissa. Valo on voimakkain sisäisen kellon tahdistaja. Leppämäen tutkimuksessa kirkasvalo tehosi parhaiten talviväsymykseen liittyviin epätyypillisiin oireisiin, unen määrän lisääntymiseen ja hiilihydraattinälkään. Löydös oli odotettavissa, sillä epätyypilliset masennusoireet ennustavat hyvää vastetta kirkasvalohoidolle ja reagoivat siihen kaikkein voimakkaimmin.
- Parhaan tuloksen saimme kuitenkin yhdistämällä liikunnan ja kirkasvalon.
Liikunta osaksi hoitosuositusta?
Aiemmat tutkimukset liikunnasta masennuksen hoidossa on tehty pääasiassa lievää tai keskivaikeaa depressiota sairastavilla potilailla. Leppämäen mukaan liikunnan käyttöön hoitona täytyy suhtautua realistisesti.
- Depressioon liittyvät väsymys, aloitekyvyttömyys ja vetäytyminen tekevät liikkeelle lähtemisen haastavaksi. Itse otan liikunnan aina puheeksi potilaiden kanssa ja kerron, että se on mahdollisuus hoitaa itseään. Jo mahdollisuus saattaa antaa toivoa. Potilasta ei kuitenkaan saisi syyllistää siitä, ettei hän nyt jaksa tai pysty lähtemään liikkeelle. Liikunnasta ei saisi tulla lisätaakka ja uusi epäonnistumisen kokemus. Usein potilaan kannan liikuntaan ratkaisee tieto siitä, että kyseessä ei ole lumehoito, vaan että vaikutukset ovat todella biologisia.
Leppämäki on nähnyt depressiopotilaiden hyötyvän liikunnasta, silloin, kun voimia lähteä liikkeelle on löytynyt.
- Liikunta näyttäisi nopeuttavan toipumista. Pelkkä liikunta ei kuitenkaan riitä hoidoksi, vaan se on osa hoitomallia, johon kuuluvat lääkehoito, terapia ja liikunta.
Leppämäki toivoo, että tulevaisuudessa liikunta on mukana masennuksen hoitosuosituksissa. Ihmiselle, jotka tunnistavat itsessään talviuneen vaipumisen oireita, hän suosittelee ensisijaisesti kirkasvaloa.
Fyysisten vaikutusten lisäksi ovat tutkijat miettineet myös liikuntaan liittyviä psykologisia tekijöitä. Masennuspotilaille liikunnan antama itsehallinnan tunne voi olla tärkeää, sillä masennukseen liittyvä voimattomuuden kokemus passivoi. Sillä, että pystyykin hoitamaan itseään, on valtava positiivinen vaikutus.
Ryhmäliikunnassa osa vaikutuksesta voi liittyä sosiaalisiin tekijöihin.
- Ryhmäliikunnan vaikutuksia on tutkittu paljon erityisesti iäkkäämmillä, joilla itse ryhmäytyminen saattaa olla merkittäväkin tekijä mielialavaikutuksessa.
Sami
Leppämäki:
Liikunnan ja valon vaikutus mielialaan.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, A8/2006. ISBN
951-740-627-4
www.ktl.fi/portal/4043