Päihteet ja liikenne – KTL vahvistaa huumeiden käytön seurantaa
Päihteet ja liikenne – KTL vahvistaa huumeiden käytön seurantaa
 Rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantuu noin tuhat ja kuolee vajaat sata henkilöä vuodessa. Viidesosalla päihtyneistä kuljettajista on veressä myös lääkkeitä tai muita päihteitä kuin alkoholia. Rattijuoppoudesta epäiltyjen näytteet tutkitaan Suomessa keskitetysti Kansanterveyslaitoksessa. Laitos vahvistaa päihteisiin liittyvää liikennetutkimusta tukien näin hallituksen liikenneturvallisuus-, alkoholi- ja huumeohjelmien toteutumista. Päihteet ja liikenne on nostettu tärkeälle sijalle EU:n huumepoliittisessa toimintaohjelmassa. Suomen kansallisessa huumeohjelmassa korostetaan huumeongelmien mahdollisimman varhaista tunnistamista ja hoitoa sekä painotetaan poliisille ja muille valvontaviranomaisille annettavaa koulutusta huumausaineiden käyttöön liittyvistä ongelmista. Ohjelmassa korostetaan myös huumeiden käytön seurannan kehittämistä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. |
 |
Liikenneturvallisuusriskit ja päihderiippuvuus ovat kansanterveysongelmia
Liikennevakuutusyhtiöiden mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain noin 85 000 liikenneonnettomuutta, joissa loukkaantuu noin 14 000 ja kuolee vajaat 400 henkilöä vuodessa. Rattijuopumusonnettomuuksissa on loukkaantunut noin 1000 noin 1000 ja kuollut noin 100 henkilöä vuodessa. Rattijuopumusonnettomuuksissa rattijuoppo on usein itse ainoa kuolonuhri ja usein myös rattijuopumuksen uusija. Vuonna 1998 rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleista kuljettajista 40 prosenttia oli aikaisemmin jäänyt kiinni päihtyneenä ajamisesta. 20 prosentilla kuljettajista oli veressä myös lääkkeitä tai muita päihteitä kuin alkoholia.
Liikenteen päihdevalvonta on Suomessa kattavaa moniin muihin maihin verrattuna. Poliisi teetti vuonna 2005 rattijuopumukseen liittyviä alkoholitutkimuksia 26 174 tapauksessa (hengitysilma- ja puhallusnäytteet) sekä huumaus- ja lääkeainetutkimuksia 3 420 tapauksessa. Huumausaineiden nollaraja tuli voimaan vuonna 2003. Vuoteen 2006 mennessä poliisin kuljettajilta pyytämien huumetutkimusnäytteiden määrä on kaksinkertaistunut.
Noin 90 prosenttia poliisin KTL:lle tutkittaviksi lähettämistä epäiltyjen huumekuljettajien näytteistä on sisältänyt liikenteelle haitallisia aineita. Tavallisin löydös ovat rauhoittavat lääkeaineet, mutta varsinaisten laittomien huumeiden osuus on kasvanut viime vuosina yhtä suureksi. Vielä 1980-luvulla varsinaiset huumelöydökset kuljettajilla olivat harvinaisia.
Vuonna 2005 huumekuljettajien näytteistä yleisimmin löydetyt aineet olivat amfetamiini, diatsepaami, tetrahydrokannabinoli, alpratsolaami, tematsepaami, oksatsepaami ja klonatsepaami (taulukko). Sekakäyttö on yleistä. Rauhoittavia lääkeaineita tavataan usein yhdessä amfetamiinin ja kannabiksen kanssa. Buprenorfiini on löytänyt tiensä opiaattien käyttäjien keskuuteen, kun heroiinia on ollut huonosti saatavilla. Vuonna 2005 buprenorfiinia tavattiin noin sadan kuljettajan näytteistä.
’Huumeet liikenteessä’ osana rattijuopumuslainsäädäntöä
Liikennejuopumusta koskevat säännökset muuttuivat helmikuun 1. päivänä 2003. Moottoriajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen myös silloin, kun hänen veressään ajon aikana tai sen jälkeen on huumaavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Poikkeuksena edellä olevaan ovat lääkeaineet, joita kuljettajalla on ollut oikeus käyttää, kuitenkin niin, ettei hänen kykynsä liikenteen edellyttämiin tehtäviin ole huonontunut näiden aineiden käytön vuoksi.
Myös muiden aineiden kuin alkoholin käytössä noudatetaan kaksiportaista ”rattijuopumus- ja törkeä rattijuopumus” -asteikkoa. Törkeästä rattijuopumuksesta tuomitaan, mikäli kuljettaja on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia tai tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut ja olosuhteet ovat sellaiset, että rikos on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.
Liikenneturvallisuusohjelman tavoitteet
Suomen kansallisen liikenneturvallisuusohjelman visiona on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tavoitteena on vähentää tieliikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrää jatkuvasti. Vuoteen 2010 mennessä tieliikennekuolemien lukumäärä pyritään alentamaan nykyisestä 7,2 uhrista /100 000 asukasta 4,7 uhriin/100 000 asukasta ja vuoteen 2025 mennessä 1,9 uhriin /100 000 asukasta. Turvallisuus ja terveys ovat liikennepolitiikan tärkeimpiä tavoitteita.
Pirjo Lillsunde
laboratorionjohtaja
KTL, Huumetutkimusyksikkö
etunimi.sukunimi@ktl.fi
DRUID EU-hankkeella etsitään uusia käytäntöjä
liikenneturvallisuuden valvontaan
|