Psykoosit ovat vaikeita mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy ajoittainen todellisuuden tajun vakava häiriintyminen ja toimintakyvyn tilapäinen tai pysyvä heikkeneminen. Psykoosit Suomessa -tutkimus osoitti, että yli kolme prosenttia suomalaisista sairastuu elämänsä aikana psykoosiin. Psykoosit ovat selvästi kansanterveydellinen ongelma.
Psykoosien oireita ovat harhaluulojen ja kuuloharhojen lisäksi outo käyttäytyminen ja negatiiviset oireet, kuten tunne-elämän latistuminen ja aloitekyvyn heikentyminen. Psykoosiin toisinaan liittyvän ajatustoiminnan häiriön vuoksi myös puhe saattaa olla vaikeasti seurattavaa ja hajanaista.
Psykoosit jaetaan skitsofreniaryhmän psykooseihin, joihin kuuluvat muun muassa skitsofrenia, skitsoaffektiivinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriö, sekä mielialaoireisiin psykooseihin, joilla tarkoitetaan vakavaa masennusta ja kaksisuuntaista häiriötä silloin, kun niihin liittyy aistiharhoja tai harhaluuloja. Mielialaoireisissa psykooseissa mielialaoireet hallitsevat sairaudenkuvaa, ja psykoottiset oireet ovat lyhytkestoisempia ja yleensä ohimeneviä. Mielialaoireet ovat kuitenkin tavallisia muitakin psykooseja sairastavilla potilailla. Päihteiden käyttö ja ruumiillinen sairaus voivat myös aiheuttaa psykoosin.
Psykoosi voi olla lyhytkestoinen, ohimenevä, ainutkertainen sairausjakso henkilön elämässä. Varsinkin päihteiden käytön tai ruumiillisen sairauden aiheuttamat psykoosioireet ovat tyypillisesti lyhytkestoisia ja häviävät nopeasti, kun henkilö lopettaa päihteen käytön tai toipuu ruumiillisesta sairaudestaan. Useimmat psykoosisairaudet ovat kuitenkin pitkäkestoisia sairauksia, johon liittyy akuutteja sairausjaksoja ja niiden välisiä kausia, jolloin henkilö parhaimmillaan on oireeton mutta saattaa myös kärsiä jäännösoireista ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Pysyvä toimintakyvyn heikentyminen ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen on yleisintä skitsofreniaan sairastuneilla.
Pitkäkestoiseen psykoosiin sairastumisella on valtava henkinen, sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus niin sairastuneen itsensä kuin hänen lähiomaistensa elämään. Sairastumisen vaikutukset ulottuvat myös odotettavissa olevaan elinikään. Esimerkiksi skitsofreniaan sairastuneiden keskimääräinen elinikä on 10 vuotta muuta väestöä lyhyempi. Tärkeimpiä ylikuolleisuuden syitä ovat sydän- ja verisuoni- ja keuhkosairaudet (1). Väestötason tietoa eri psykooseihin liittyvästä samanaikaissairastavuudesta on kuitenkin vähän.
Psykoosien esiintyvyyden tutkiminen väestöstä on haastavaa. Psykoosia sairastavien henkilöiden halukkuus osallistua väestötutkimuksiin on muuta väestöä vähäisempi. Psykoosien diagnosoiminen vaatii mielenterveysalan ammattilaisen tekemän haastattelun, eikä tällaiseen aikaa vievään haastatteluun ole väestötutkimuksissa useinkaan mahdollisuutta. Suomessa psykoosien esiintyvyyttä on kartoitettu edellisen kerran vuosina 1978–1980 tehdyssä Mini-Suomi -tutkimuksessa. Psykoosien diagnostinen luokitus on sen jälkeen muuttunut, ja käyttöön on otettu viralliset diagnostiset kriteerit. Muualla maailmassa tutkimus on lähinnä keskittynyt skitsofrenian esiintyvyyden tutkimukseen. Koko maailmassa skitsofrenian elämänaikainen esiintyvyys on keskimäärin 0,4 % (2).
Kansanterveyslaitoksen tekemä kattava selvitys psykoosien esiintyvyydestä Suomessa pohjautuu vuosina 2000–2001 tehtyyn Terveys 2000 -tutkimukseen, johon oli valittu satunnaisotoksena 8 028 30 vuotta täyttänyttä suomalaista. Kutsuimme heistä tarkempaan mielenterveyshaastatteluun henkilöt, jotka olivat ilmoittaneet sairastaneensa joskus psykoosin tai joilla todettiin tai epäiltiin psykoosioireita Terveys 2000 -tutkimuksessa. Kutsuimme haastatteluun myös henkilöt, jotka olivat olleet sairaalahoidossa, saivat eläkettä tai olivat oikeutettuja erityiskorvattaviin psykoosilääkkeisiin psykoosin vuoksi. Haastatteluun kutsuttiin myös terveitä henkilöitä. Haastattelun lisäksi perehdyimme diagnoosin varmistamiseksi myös tutkittavien sairaala- ja avohoidon potilaskertomuksiin. Mielenterveyshaastattelussa selvitettiin elämänaikainen psyykkinen oireilu ja tutkittiin neuropsykologisin testein osallistujien kognitiivista eli tiedollista suoriutumista. (3)
Tutkimuksemme mukaan yli kolme prosenttia suomalaisista sairastuu elämänsä aikana psykoosiin. Yleisin psykoosisairaus on skitsofrenia, johon sairastuu noin prosentti suomalaisista. Skitsofrenia saattaa siis olla Suomessa yleisempi kuin muualla maailmassa. Tutkimustuloksien vertailua hankaloittaa kuitenkin se, että muualla toteutetuissa tutkimuksissa ei ole ollut käytettävissä yhtä kattavia tietoja väestön terveydestä. Mielialaoireiset psykoosit saattavat puolestaan olla Suomessa harvinaisempia kuin muualla maailmassa; niihin sairastuu vain runsas puoli prosenttia suomalaisista. Päihdepsykoosit ovat yleisiä keski-ikäisillä miehillä ja ruumiillisen sairauden aiheuttamat psykoosit vanhusväestössä. Psykoosien esiintyvyydessä on myös merkittäviä alueellisia eroja (3).
Olemme myös selvittäneet psykooseihin liittyvää samanaikaissairastavuutta. Olemme todenneet, että etenkin skitsofreniaan liittyy heikentynyt ruumiillinen terveys. Skitsofreniaa sairastavilla todettiin muuta väestöä useammin muun muassa aikuistyypin diabetes, poikkeavat rasva-arvot ja alentunut luun tiheys. Skitsofreniaan liittyi myös kognitiivisen ja arkielämän toimintakyvyn heikentyminen. Sen sijaan mielialaoireisen psykoosin sairastaneiden ruumiillinen terveydentila ja toimintakyky ei juuri eronnut muusta väestöstä
Psykoosit ovat luultua yleisempiä Suomessa ja selkeästi kansanterveydellinen ongelma. Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa selvitetään jatkossa tarkemmin psykooseihin liittyvää samanaikaissairastavuutta, kognitiivisen ja arkielämän toimintakyvyn ongelmia, psykoosia sairastavien henkilöiden elämänlaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä psykoosien hoitoa.
Jaana Suvisaari
akatemiatutkija
Jonna Perälä
tutkija
Samuli Saarni
tutkija
KTL, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
etunimi.sukunimi@ktl.fi
1. Joukamaa M, Heliövaara M,
Knekt P, Aromaa A, Raitasalo R, Lehtinen V. Mental disorders and
cause-specific mortality. Br J Psychiatry 2001;179:498–502.
2. Saha S, Chant D, Welham J, McGrath J. A systematic review of the prevalence of schizophrenia. PLoS Medicine 2005;2(5):e141.
3. Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI, Kuoppasalmi K, Isometsä E, Pirkola
S, ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a
general population. Arch Gen Psychiatry 2007; painossa.