Skitsofrenia on monitekijäinen sairaus, jonka syntyyn vaikuttavat sekä geneettiset että ympäristöön liittyvät tekijät. Sairauden syytä ei kuitenkaan vielä tunneta. Suurten ja mahdollisimman laajoin menetelmin kerättyjen perheaineistojen käyttö on eräs tapa tutkia sairauden syytekijöitä sekä myös sairaudelta mahdollisesti suojaavia piirteitä. Skitsofreniaa sairastavien lähisukulaisilla on todettu samankaltaisia muistiin, tarkkaavaisuuteen ja eräisiin muihin kognitiivisiin muuttujiin liittyviä häiriöitä kuin potilailla, mikä voi viitata sairauden geneettiseen alttiuteen. Tutkijat pyrkivät selvittämään, mitkä tekijät suojaavat geneettisen alttiuden omaavia perheenjäseniä sairastumasta näihin sekä yksilöä että yhteiskuntaa kuormittaviin vakaviin sairauksiin.
Vuonna 1988 aloitettiin Kansanterveyslaitoksella laaja vakavien mielenterveyshäiriöiden syytekijöiden tutkimus. Aluksi keskityttiin geneettisen etiologian selvittämiseen keräämällä maanis-depressiiviseen psykoosiin eli bipolaarihäiriöön sairastuneilta potilailta ja skitsofreniapotilailta verinäytteitä eri puolilta Suomea. Vuonna 1998 tutkimus laajennettiin koskemaan sairauden ilmiasuun eli fenotyyppiin liittyviä tekijöitä, joita ovat mm. sairauden diagnoosiin johtavat oiretekijät. Samalla tutkimukseen otettiin mukaan neuropsykologinen testaus, koska eri puolilla maailmaa tehdyissä empiirisissä tutkimuksissa oli vahvistettu kliinisessä työssä tehdyt havainnot skitsofreniaan liittyvistä kognitiivisen toiminnan muutoksista.
Skitsofreniaa sairastavien potilaiden lisäksi tutkimusprojektiin otettiin mukaan myös heidän ensimmäisen asteen sukulaisiaan. Aiemmissa, mm. kaksosaineistoilla tehdyissä tutkimuksissa (1) oli havaittu joillakin skitsofreniaa sairastavien lähisukulaisilla samankaltaisia muistiin, tarkkaavaisuuteen ja eräisiin muihin kognitiivisiin muuttujiin liittyviä häiriöitä kuin potilailla, minkä ajateltiin viittaavan mahdolliseen geneettiseen alttiuteen riippumatta siitä, puhkeaako sairaus vai ei. Oli siten perusteltua ajatella, että sukulaisten mukaan ottaminen analyyseihin antaisi lisää voimaa sairaudelle altistavien geenien etsintään.
Tutkimus aloitettiin Pohjois-Suomesta, koska geneettis-epidemiologiset tutkimukset olivat osoittaneet, että sairautta esiintyy siellä muuta Suomea enemmän (2). Pohjois-Suomessa oli myös mahdollista selvittää väestön sukutietoja tarkasti jopa perustajaväestöön asti. Hieman myöhemmin tutkimusta laajennettiin siten, että koko Suomen alueelta kerättiin perheitä, joissa vähintään kahdella sisaruksella oli rekisteritietoihin perustuen skitsofrenia tai skitsofreniaspektrin sairaus.
Vuoden 2002 kesään jatkuneen aineistonkeruun aikana koottiin yksi maailman suurimmista skitsofrenian perheaineistoista, jossa oli mukana yhteensä lähes 1000 haastateltua ja neuropsykologisin testein tutkittua henkilöä. Verinäytteitä kerättiin yhteensä yli 3000 henkilöltä. Tutkimus on tuottanut lukuisia genetiikan alan artikkeleita, joiden ansiota suomalainen psykiatrisen genetiikan tutkimus on saavuttanut maailmalla arvostetun aseman.
KTL:ssä on keskitytty paitsi skitsofrenian ilmiasuun liittyvään tutkimukseen myös geneettisen tiedon ja ilmiasutiedon yhdistämiseen. Aineistosta valmistuneessa väitöskirjassa havaittiin potilailla vakava kognitiivisen toiminnan lasku ja todettiin, että joillakin perheenjäsenillä ilmenee samankaltaisia kognitiivisia häiriöitä kuin potilailla (3). Erityisesti muistitoimintojen häiriöiden havaittiin ilmenevän joissakin perheissä periytyvänä piirreominaisuutena sairauden puhkeamisesta riippumatta. Koska tämän oletettiin ilmentävän geneettistä alttiutta sairaudelle, tehtiin koko genomin kattava kytkentäanalyysi, jossa käytettiin diagnoosin sijasta neuropsykologisista testeistä saatuja pistearvoja sairauden ilmiasutekijänä. Erilaiset muistin häiriöt näyttivätkin lisäävän analyysien voimaa ja vahvistavan aiemman diagnoosiin perustuneen geneettisen analyysin tuloksia.
Olemme tutkineet edelleen usean skitsofrenialle mahdollisesti altistavan ehdokasgeenin ja kognitiivisten toimintojen häiriöiden välistä yhteyttä. Tähänastiset löydöksemme liittyvät erityisesti DISC1 ehdokasgeenin ja lyhytkestoisen muistin yhteyksiin (4). Myös muiden skitsofrenialle mahdollisesti altistavien kandidaattigeenien ja kognitiivisten piirteiden sekä erilaisten kliinisten muuttujien tutkimus jatkuu.
Vuonna 2006 valmistui erityisesti Pohjois-Suomesta kerätyn aineiston pohjalta skitsofrenian esiintyvyyttä, oirekuvaa ja geneettistä epidemiologiaa käsittelevä väitöskirja (5). Skitsofrenian esiintyvyys oli tässä geneettisesti määritellyssä isolaatissa selvästi yli 1 %, kun sen kansainvälisesti ajatellaan olevan noin puolen prosentin luokkaa. Väitöstutkimuksessa käsiteltiin myös hoitoilmoitusrekisteritietojen luotettavuutta väestöpohjaisten perhetutkimusaineistojen määrittelyssä. Luotettavuuden havaittiin lisääntyvän merkittävästi, kun rekisteritietojen lisäksi käytetään tiedon lähteenä diagnostista haastattelua, jolloin voidaan identifioida mahdolliset hoitorekisterien ulkopuolelle jääneet sairastuneet perheenjäsenet.
Vakavia mielenterveyshäiriöitä – erityisesti skitsofreniaa mutta myös bipolaarihäiriötä – koskeva perhetutkimus jatkuu myös sairauksien kliinisten piirteiden selvittämisellä. Tutkimme potilaiden ja heidän perheenjäsentensä psykososiaaliseen selviytymiseen ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Erityisen tärkeä tutkimuskohde on selvittää, mitkä tekijät suojaavat geneettisen alttiuden omaavia perheenjäseniä sairastumasta näihin sekä yksilöä että yhteiskuntaa kuormittaviin vakaviin sairauksiin. On ilmeistä, että ympäristöön liittyvillä tekijöillä on tärkeitä niin sairaudelle altistavia kuin suojaaviakin vaikutuksia. Suuret aineistomme ja yhteistyö sairauksien geneettisiä syytekijöitä selvittävien tutkijoiden kanssa antavat meille ainutlaatuisen mahdollisuuden olla mukana avaamassa arvoitusta vakavien mielenterveyshäiriöiden kehittymiseen johtavista tekijöistä.
Annamari Tuulio-Henriksson
erikoistutkija
KTL, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
etunimi.sukunimi@ktl.fi
1.
Cannon TD, Huttunen MO, Lönnqvist J, ym. The inheritance of
neuropsychological dysfunction in twins discordant for schizophrenia.
Am J Hum Genet 2000;67:369–82.
2. Hovatta I, Terwilliger JD, Lichtermann D, ym. Schizophrenia in the
genetic isolate of Finland. Am J Med Genet (Neuropsychiatr Genet)
1997;74:353–60.
3. Tuulio-Henriksson A. Cognitive dysfunction in schizophrenia: a
familial and genetic approach. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja
A7/2005.
4. Hennah W, Tuulio-Henriksson A, Paunio T, ym. A haplotype within the
DISC1 gene is associated with visual memory functions in families with
a high density of schizophrenia. Mol Psychiatry 2005;10:1097–103.
5. Arajärvi R. Clinical phenotype and genetic epidemiology of
schizophrenia in a Finnish isolate. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja
A6/2006.