Toimilupavalvonta – laatua potilaiden parhaaksi
Toimilupavalvonta – laatua potilaiden parhaaksi
|
Suomessa on yli 600 laboratoriota, jotka tekevät tartuntatautien vastustamistyössä tarvittavia laboratoriotutkimuksia ja -tehtäviä. Tartuntatautilaki velvoittaa Kansanterveyslaitosta ja lääninhallituksia valvomaan näiden laboratorioiden toimintaa. Tavoitteena on luotettava ja tasalaatuinen diagnostiikka joka puolella maata. Kliinisen mikrobiologian laboratorioiden toimilupavalvontaa varten KTL:een asetettiin jo vuonna 1993 Mikrobiologian laboratorioiden toimilupatyöryhmä, jossa on edustus sekä KTL:sta, lääninhallituksista että kliinisistä mikrobiologian laboratorioista. Lääninhallitus myöntää laboratoriolle toimiluvan KTL:n antamaan lausuntoon nojaten. Laboratorioiden toimintaedellytykset arvioidaan pääasiassa hakemusasiakirjojen perusteella. Käytännössä työstä vastaa KTL:ssa
toimilupatyöryhmän asiantuntijasihteeri. Vuoden 2006 maaliskuusta
tehtävää on hoitanut ylilääkäri Anni Virolainen-Julkunen, jolla on
kokemusta kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin työstä
yliopistosairaalassa, keskussairaalassa ja yksityisessä
laboratoriossa. Toimiluparekisteriä ylläpitää sihteeri Riitta
Lehtola, jonka työpanos käytännön toiminnan sujumisessa on
korvaamaton. |
 |
|
|
|
||
Tavoitteena tasaisen laadukkaat tutkimukset
- Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Suomessa tehdään laadukasta mikrobiologista diagnostiikkaa, ammattitaitoisella henkilökunnalla, asianmukaisissa tiloissa, asiallisin menetelmin ja siten, että sekä sisäinen että ulkoinen laadunarviointi on kunnossa, listaa ylilääkäri Anni Virolainen-Julkunen.
- Toimiva diagnostiikka on osa terveydenhuoltoa ja hoitoketjua. Jotta ihmiset saisivat tasa-arvoisen kohtelun, diagnostiikan pitäisi olla samantasoista ympäri maan.
Mikrobiologisia näytteitä tutkivia laboratorioita on yli 600. Mukana ovat eläinlääkäreiden alaisuudessa toimivat elintarvikelaboratoriot, joissa ”humaanipuolen” mikrobiologisista näytteistä tutkitaan vain elintarviketyöhön tulevien työntekijöiden salmonellanäytteitä.
- Joukkoon mahtuvat niin suuret yliopistosairaaloiden kliinisen mikrobiologian laboratoriot kuin pienten terveysasemien yksikötkin. Pelkkään näytteenottoon ei tarvita toimilupaa, ja muutamia tutkimuksiakin voi tehdä ilman sitä, mutta suurin osa mikrobiologisesta diagnostiikasta vaatii luvan, esimerkkinä vaikka nielunäytteestä pikatestinä tehtävä A-ryhmän streptokokin antigeenin osoitus.
Toimilupa myönnetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Joka vuosi uusitaan siis noin 200 laboratorion lupa. Käytännössä luvan uusiminen on useimmiten pelkkää paperisotaa: laboratoriot täyttävät lomakkeet, joilla ne raportoivat tutkimusvalikkonsa sekä kunkin tutkimuksen vuosittaisen määrän ja laadunvalvontakierrokset. Tarvittaessa KTL:n ja lääninhallituksen edustajat käyvät paikan päällä katsomassa miten toiminta sujuu ja ovatko dokumentaatio ja sisäinen ja ulkoinen laadunvalvonta kunnossa.
- Käynti on aiheellinen esimerkiksi silloin, kun valvovien viranomaisten tietoon on tullut, että laboratoriossa on henkilöstön, tutkimusvalikon tai laadunvalvonnan kanssa ongelmia. Myös tiedossa olevat suuret henkilöstömuutokset ja ammattitaitoisen henkilökunnan vaje ovat käynnin perusteita. Emme halua hankaloittaa toimintaa, vaan varmistaa, että tukilaboratoriopalvelut tai muut järjestelyt, joilla varmistetaan laboratorion laadukkaan toiminnan jatkaminen, ovat kunnossa, selittää Virolainen-Julkunen.
Toimilupatarkastuskäynnin kriteerejä pohditaan parhaillaan toimilupatyöryhmässä.
Eroon kafkamaisesta byrokratiasta
Toimilupavalvonta ei ole olemassa vain virkaintoisia viranomaisia varten, vaikka se tällä hetkellä onkin äärimmäisen kankeaa ja byrokraattista. Pisimmillään toimiluvan uusiminen kestää kuukausia. Prosessi on työläs, sillä joka vaiheessa diarioitavat paperit kulkevat edestakaisin laboratorion, lääninhallituksen ja KTL:n välillä.
- Laboratoriot ovat tähän saakka täyttäneet tiedot käsin lähettämiimme lomakkeisiin. Niistä tiedot on viety edelleen käsityönä KTL:n järjestelmään. Nyt olemme tehneet lomakkeista verkossa täytettävät versiot, ja etsimme keinoa siirtää tiedot suoraan järjestelmäämme. Näin säästyisi työaikaa ja virheiden määrä vähenisi.
Prosessia pyritään nopeuttamaan myös siten, että aiemmin kahdesti vuodessa tehty valvontakierros jaetaan tasaisesti vuodelle.
- Meidän antamamme lausunto on jatkossa voimassa kolme vuotta lääninhallituksen päätöspäivästä. Aiemmin aika alkoi juosta lausunnonantopäivästä, josta päätökseen saattoi mennä muutama kuukausi. Olemme myös aloittaneet prosessin 1–2 kuukautta aikaisemmin.
Anni Virolainen-Julkunen ei kuitenkaan olisi valmis pidentämään toimilupien kestoa.
- Kolmessa vuodessa ehtii tapahtua paljon hallinnollisia muutoksia. Julkisella puolella niitä tuntuu nyt olevan enemmän kuin yksityisellä, kun osasta laboratorioita on tehty kunnallisia liikelaitoksia. Koska lakisääteinen velvoitteemme on valvoa henkilökuntaa, tiloja, toimintaa ja sen laadukkuutta, valvonnan on oltava toimipistekohtaista. Vähimmillään muutoksista selvitään ilmoituksella, mutta useissa tapauksissa meidän täytyy arvioida uudestaan toiminnan sisältö.
Oman työn arvioinnista hyötyä laboratorioille
Vaikka kolmen vuoden välein toistuva arviointi on laboratorioille raskas, on kentältä tullut myös positiivista palautetta.
- Laboratoriot joutuvat inventoimaan oman työnsä ja tarkastelemaan sitä kriittisesti. En tosin epäile, etteivätkö ne tekisi sitä muutenkin. Keskussairaaloiden laboratorioiden ylilääkärit ovat antaneet palautetta, että tästä prosessista on ollut heille itselleen hyötyä.
Myös KTL:een ja viiteen lääninhallitukseen kertyvä tieto siitä, miten mikrobiologinen diagnostiikka maassa hoidetaan, on hyödyllistä.
- Meillä on mahdollisuus saada tietoomme vaikkapa henkilökuntavaje tietyllä ammattisektorilla, tietyssä osassa Suomea. Esimerkiksi kliinisen mikrobiologian erikoislääkäreistä on tällä hetkellä pula. Toivoisin myös, että voisimme tätä kautta vaikuttaa metodiikan standardointiin.
Vuosi sitten KTL koulutti 27 suurinta ns. FiRe-laboratoriota MRSA-diagnostiikkaan. Käytännössä nämä laboratoriot vastaavat diagnostiikasta, sillä ne toimivat pienempien yksiköiden tukilaboratorioina.
- Kurssista tuli paljon myönteistä palautetta. Tärkeänä pidettiin sitä, että koulutimme kaikkien laboratorioiden henkilökuntaa tekemään tutkimukset alalla standardoiduin menetelmin, jolloin diagnostiikka on tasalaatuista ympäri. Koulutuksessa meillä saattaisi olla enemmänkin annettavaa, sanoo Virolainen-Julkunen.
Uuden asiantuntijasihteerin ensimmäisenä tavoitteena on saada prosessi toimimaan mahdollisimman jouhevasti.
- Oma missioni on, että meidän roolimme on mahdollisimman näkymätön, mutta että järjestelmä toimii ja palvelee käytännön työtä.
Lisätietoja toimilupavalvonnasta: http://www.ktl.fi/mikrobiologiset_toimiluvat