Kouluissa ja oppilaitoksissa ei tulisi kouluaikana myydä makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja. Välipala-automaateissa tai kioskeissa tulisi myydä koululaisten terveyttä ja kasvua edistäviä tuotteita. Kouluissa tulisi olla maksuton, helppo ja hygieeninen mahdollisuus juoda puhdasta, raikasta vettä myös muulloin kuin aterioiden yhteydessä.
Nämä suositukset sisältyvät Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen maaliskuun puolivälissä kouluille ja oppilaitoksille antamaan suosituskirjeeseen.
Suosituksen tavoitteena on hillitä lasten ja nuorten ylipainon kasvua, joka johtuu lisääntyvästä makean napostelusta. Karkki ja limsakauppa eivät tue koulujen terveys- ja ravitsemuskasvatusta eivätkä lisää kouluruokailun arvostusta. OPH:n ja KTL:n mielestä oppilaskuntien kioskitoimintaa ja oppilaiden yrittäjyyttä tulee tukea, mutta kouluissa myytävien tuotteiden tulisi olla terveellisiä ja ravitsemussuositusten mukaisia.
WHO:n marraskuussa nimitetty uusi pääjohtaja Kiinan Margaret Chan tapasi entisen vastaehdokkaansa KTL:n pääjohtajan Pekka Puskan helmikuun lopulla Maailman Sydänliiton kokouksessa Genevessä. Pääjohtajien keskusteluissa käsiteltiin mm. valmiusasioita, kroonisten tautien torjuntaa sekä Maailman kansanterveyslaitosten järjestön (IANPHI) ja WHO:n yhteistyötä. Chan kertoi toimenpiteistä, joilla maailmanjärjestö varautuu tällä hetkellä aktiivisesti torjumaan influenssapandemian uhkaa.
Mikäli pandemia puhkeaa parin vuoden kuluessa, vaikkapa Aasiassa jatkuvan lintuinfluenssaepidemian seurauksena, maailma on vielä melko valmistautumaton ottamaan voimakasta influenssa-aaltoa vastaan.
”Viiden vuoden kuluttua tilanne on kuitenkin jo paljon parempi ja kymmenen vuoden kuluttua nyt aloitetut varautumistoimenpiteet on saatu kokolailla valmiiksi,” Chan aikataulutti.
Influenssapandemia ei ole kuitenkaan WHO:n huolista ainoa. Chan totesi panevansa myös huomattavaa painoa varsinkin kehitysmaissa lisääntyvän kroonisten tautien taakan torjumiselle. Elintapamuutokset varsinkin vaurastuvissa kolmansissa maissa tulevat lisäämään sydäntauti- ja diabetesepidemioiden riskiä, Chan muistutti. Työtä tämänkin uhan torjumiseksi tullaan jatkamaan.
Vastuu matkailijan tiedonsaannista, kyläilymatkailijan terveysriskit, matkailijan ennalta ehkäisevän lääkityksen ja rokotusten kela-korvattavuus sekä terveyskeskusten matkailuneuvonnan kirjavuus herättivät vilkkaan keskustelun Maailman terveyspäivän tapahtumassa.
Kansanterveyslaitoksen järjestämään matkailuterveyden tapaamiseen, Suomi maailmalla – maailma Suomessa, osallistui joukko viranomaisia, terveydenhuollon, matkatoimistojen ja tiedotusvälineiden edustajia.
Matkailun yleistyessä myös matkailuun liittyvät terveysriskit kasvavat. Matkailun aiheuttamasta sairaus- ja onnettomuustaakasta ei kuitenkaan ole riittävän selkeää kuvaa. Tieto tartuntataudeista kertyy valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin, jonne kirjautuvat kaikki laboratorioissa varmistetut tapaukset. Tietoa onnettomuuksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista on kuitenkin tällä hetkellä vaikea koota eri lähteistä.
Matkailija vastaa itse siitä, että hänellä on matkan edellyttämä rokotesuoja ja tieto muista terveyteen vaikuttavista asioista. Valmismatkoja järjestävät yritykset pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen tietoa matkakohteen terveystilanteesta ja tarvittavista rokotuksista, mutta kohteista saatava tieto on usein puutteellista. Omatoimimatkailijat hakevat itse tiedon kunnallisesta terveydenhuollosta, yksityiseltä lääkäriasemalta tai verkosta.
Kuntien tarjoamissa matkailulääketieteen terveyspalveluissa on suurta vaihtelua. Osassa kunnista on terveyskeskuksissa asiaan perehtynyttä henkilöstöä, mutta toisissa matkailija joutuu hankkimaan terveyspalvelut yksityisesti. Tämä asettaa matkailijat eriarvoiseen asemaan. Matkalle lähtevä on kuitenkin kaikissa kunnissa oikeutettu saamaan kansallisen rokotusohjelman mukaisen rokotesuojan (tetanus-, difteria-, polio- ja MPR-rokotteet), joka on syytä pitää voimassa.
Matkailijan tarvitsemat ennalta ehkäisevät toimenpiteet, rokotukset ja ehkäisevä lääkitys, eivät kuulu Kela-korvauksen piiriin. Osa matkailijoista saattaa jäädä varojen puutteen takia vaille riittävää suojaa. Tapahtumassa todettiinkin, että keskustelu sekä eettisestä että terveystaloustieteellisestä kustannushyödyn näkökulmasta olisi herätettävä.
Kyläilymatkailijoilla eli entiseen kotimaahansa matkustavilla maahanmuuttajilla on turistia suuremmat terveysriskit, muistutti infektiolääkäri Heli Siikamäki tilaisuudessa. Matkalle saatetaan lähteä nopeasti, jolloin rokotuksia ja muita lääkkeitä ei ehditä hankkia. Kieliongelmat ja kulttuurierot voivat myös haitata tiedon hakemista. Suuren perheen rokotukset tulevat kalliiksi, ja vanhemmat luottavat ehkä omaan immuniteettiinsa. Lapsena sairastettu malaria ei kuitenkaan enää suojaa aikuista; lähes kolmasosa malariapotilaista onkin kyläilymatkailijoita.
Kyläilymatkailijoissa on myös muita matkailijoita enemmän raskaana olevia, vauvoja, vanhuksia ja monisairaita. Siikamäki kannustaa terveydenhuoltoa tarjoamaan matkailuterveyteen liittyvää tietoa aktiivisesti äitiys- ja lastenneuvolassa ja muilla vastaanottokäynneillä sekä aina, kun maahanmuuttajan tiedetään olevan lähdössä kyläilymatkalle.
Rokotusten lisäksi matkailija tarvitsee riittävän kattavan vakuutuksen, joka turvaa kotimaahan pääsyn. Ulkoministeriö auttaa tarvittaessa vaikeuksiin joutunutta matkailijaa, ja valmismatkalain mukaan matkanjärjestäjällä on velvollisuus auttaa matkailijaa hoitoon pääsyssä. Kustannuksista yllättävissä tilanteissa vastaa kuitenkin joko matkailija itse tai vakuutusyhtiö. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla matkailija saa sairaanhoitoa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä. Maksuttoman kortin voivat hakea Kelan toimistoista kaikki Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.
Kansanterveys-lehden viime numerossa oli otsikolla Viina ei olekaan viisasten juoma Hannu Alhon ja Juhani Seppäsen keskustelua alkoholista. Jutussa mainittua suositusta ”pari paukkua päivässä” ei ole Käypä hoito -suosituksessa. Suosituksessa todetaan muun muassa: ”Alkoholinkäyttö lisää huomattavasti maksakirroosin, ylempien hengitysteiden ja ruuansulatuskanavan syöpien sekä aivoverenvuodon riskiä ja merkitsevästi maksa-, paksusuoli-, peräsuoli- ja rintasyövän, kroonisen haimatulehduksen ja verenpainetaudin riskiä...”
Kohtuukäytöstä suosituksessa todetaan: ”Haittojen ohella kohtuullisella alkoholinkäytöllä on eräissä väestöryhmissä havaittu olevan suotuisiakin vaikutuksia: Kohtuullinen alkoholinkäyttö suojaa sepelvaltimotaudilta ja sappikivitaudilta... aikuisiän diabetekselta ja dementialta...” Kaksi vuotta sitten suomalaisten lääkärien hyväksymä Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito löytyy osoitteesta www.kaypahoito.fi.