Terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa

Suomalaisten terveyskäyttäytymisessä ja terveydessä on tapahtunut paljon myönteisiä muutoksia kaikissa maakunnissa vuosina 1978–2005. Terveyskäyttäytymisessä ja terveydessä on kuitenkin säilynyt maakuntaeroja. Suurimmat erot ovat ruokatottumuksissa ja alkoholinkäytössä.

Kansanterveyslaitoksen julkaisemassa tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen työikäisen väestön terveyskäyttäytymisen ja terveyden kehitystä maakunnissa vuosina 1978–2005. Tulokset perustuvat vuodesta 1978 alkaen vuosittain toteutettuun ”Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK)” -postikyselytutkimukseen. AVTK-tutkimukseen on poimittu väestörekisteristä vuosittain valtakunnallisesti edustava noin 5 000 henkilön satunnaisotos 15–64-vuotiaista Suomen kansalaisista. Vastausaktiivisuus on ollut keskimäärin 74 %. Maakuntien tuloksia verrattiin valtakunnalliseen kehitykseen terveyskäyttäytymisen ja terveyden eri osa-alueilla. Tarkastelussa oli mukana yhteensä 14 eri terveyskäyttäytymiseen tai terveyteen liittyvää osoitinta.

Työikäisen väestön terveyskäyttäytymisessä ja terveydessä on tapahtunut paljon myönteisiä muutoksia vuosina 1978–2005. Esimerkiksi terveelliset ruokatottumukset ovat yleistyneet, miesten tupakointi on vähentynyt ja naisten tupakointi on pysynyt samalla tasolla vuodesta 1985 alkaen. Kielteisiäkin kehityssuuntia kuitenkin on: mm. ylipainoisten osuus on lisääntynyt ja alkoholinkulutus kasvanut.

Pääkaupunkiseudulla syödään terveellisimmin, mutta juodaan eniten

Ruokatottumusten ja alkoholinkäytön maakuntaerot ovat pääasiassa säilyneet koko tutkimusjakson ajan. Ravintosuositusten mukaiset ruokatottumukset ovat yleistyneet kaikkialla Suomessa, mutta terveelliset ruokatottumukset olivat pääkaupunkiseudulla yleisimpiä koko tutkimusjakson ajan. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa terveelliset ruokatottumukset eivät olleet yhtä yleisiä kuin koko Suomessa keskimäärin. Kuviossa 1 on esitetty terveellisten ruokatottumusten kehitys eräissä maakunnissa. Alkoholinkulutus oli yleisintä pääkaupunkiseudulla, ja erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla alkoholinkulutus oli vähäisempää kuin muualla Suomessa.

Kuvio 1. Terveellisten ruokatottumusten kehitys 15−64-vuotiailla miehillä ja naisilla eräissä maakunnissa vuosina 1978–2005 (ikävakioitu).

Lapissa tupakoidaan eniten, länsirannikolla miehet liikkuvat vähiten

Miesten päivittäistupakointi on vähentynyt jokseenkin kaikilla alueilla, mutta esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa myönteinen kehitys tupakoinnissa ei ole enää jatkunut 2000-luvulla. Naisten tupakointi taas on lisääntynyt useissa maakunnissa mutta vähentynyt pääkaupunkiseudulla, joten naisten tupakoinnin alue-erot ovat supistuneet. Vapaa-ajan liikunnan harrastamisessa vähintään 2–3 kertaa viikossa ei ollut merkittäviä alueellisia eroja, mutta esimerkiksi eteläpohjanmaalaiset, pohjanmaalaiset ja varsinaissuomalaiset miehet raportoivat harvemmin tällaisesta vapaa-ajan liikunnasta kuin miehet Suomessa keskimäärin. Naisista taas pääkaupunkiseudulla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa asuvat ilmoittivat harvemmin vastaavanlaisesta vapaa-ajan liikunnasta (kuvio 2).

Hampaiden harjaamisessa vähintään kahdesti päivässä oli alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla hampaiden peseminen vähintään kahdesti päivässä oli yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Myös Pohjanmaalla suurempi osuus kuin koko Suomessa keskimäärin raportoi harjaavansa hampaansa useammin kuin kerran päivässä. Esimerkiksi miehillä Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa hampaiden harjaaminen vähintään kaksi kertaa päivässä ei ollut yhtä yleistä kuin koko Suomessa keskimäärin (kuvio 2).

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnat jäivät koko maan tason alapuolelle takapenkin turvavyön ja pyöräilykypärän käytössä. Pääkaupunkiseudulla taas turvavyön ja pyöräilykypärän käyttö oli yleisempää kuin muualla Suomessa.

Kuvio 2. Eräiden terveyskäyttäytymisen indikaattorien ikävakioituja tuloksia 15–64-vuotiailla eräissä maakunnissa vuosina 2000–05.

Satu Helakorpi, tutkija
Elina Laitalainen, tutkija
Antti Uutela, yksikön päällikkö
KTL, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto
Terveyden edistämisen yksikkö

Kirjallisuutta
1. Helakorpi S, Laitalainen E, Absetz P, Torppa J, Uutela A, Puska P. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa 1978–2005. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 15/2007

Lisää tutkimustuloksia: http://www.ktl.fi/portal/9860

 

Tämän sivun lyhytosoite: http://www.ktl.fi/portal/14810 Päivitetty: 3.1.2008 | Uutela, Antti, Laitalainen, Elina, Helakorpi, Satu