Köyhässä ja karussa Burkina Fasossa on pulaa puhtaasta vedestä. Ripulitaudit ovatkin yksi lasten yleisimmistä kuolinsyistä. Väestö tuntee kuitenkin huonosti ripulitauteja aiheuttavien bakteerien lähteet ja leviämisreitti. Suomalais-burkinafasolaisessa yhteistyöprojektissa selvitetään etenkin veteen ja valmisruokiin liittyviä infektioriskejät Burkina Fasossa.
Kolmentoista miljoonan asukkaan Burkina Faso sijaitsee Länsi-Afrikassa, sisämaassa Sahelin alueella. Olot ovat maassa rauhalliset, mutta kuivan ja karun ympäristön ja luonnonvarojen puutteen takia se on yksi maailman köyhimmistä maista. Porakaivot tarjoavat puhdasta vettä, mutta maaseudulla useimmat ihmiset joutuvat käyttämään likaista vettä joista, järvistä ja matalista kaivoista.
Myös monet pääkaupungin Ouagadougoun yli miljoonasta asukkaasta elävät tällaisten likaisten vesilähteiden varassa. Veden myyminen tarjoaa monille tuloja, mutta esimerkiksi kaupungilla myytävän pussitetun veden mikrobiologinen laatu vaihtelee, ja veden myyjien, samoin kuin ruokakojujen pitäjien, tietämys käsihygieniasta on lähes olematonta.
Likaisen veden takia ripulitaudit ovat yleisiä. Etenkin pienillä lapsilla, jotka usein ovat aliravittuja, ripuli voi johtaa vakavaan kuivumiseen ja jopa kuolemaan. Ripulitaudit ovatkin hengitystieinfektioiden ja malarian ohella yleisimpiä lasten kuolemien aiheuttajia Burkina Fasossa. Lapsikuolleisuus alle 5-vuotiailla on huiman korkea 191 tuhatta lasta kohti.
Ripulitauteja aiheuttavien bakteerien lähteet ja leviämisreitit afrikkalaisissa oloissa ovat huonosti tunnettuja, mikä vaikeuttaa torjuntatoimien toteutusta. Oireiden omatoiminen hoito katukaupasta saavilla antibiooteilla lisää bakteerien vastustuskykyä, jolloin myös lääkäreiden mahdollisuudet hoitaa vakavia tapauksia terveydenhuollossa saatavilla olevilla, halvoilla antibiooteilla heikkenevät.
Suomen Akatemia myönsi Kansanterveyslaitoksen ja Ouagadougoun yliopiston tutkijoille vuosiksi 2008–2011 yhteensä 370 000 euroa vesi- ja ruokavälitteisten bakteeri-infektioiden epidemiologian selvittämiseen Burkina Fasossa. Suomesta projektissa ovat mukana Kansanterveyslaitoksen Bakteeri- ja tulehdustautien osaston suolistobakteerilaboratorio ja Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto, joilla on jo ennestään hyvin toimivaa yhteistyötä.
Tätä laaja-alaisen infektiotautitutkimuksen mallia pyritään nyt hyödyntämään myös uudessa projektissa. Burkina Fasossa yhteistyökumppaneita on niin Ouagadougoun yliopiston CRSBAN (Centre de Recherche en Sciences Biologiques, Alimentaires et Nutritionnelles) tutkimusyksiköstä, erikoistutkija Nicolas Barro, keskuksen johtaja Alfred Traore sekä yliopistosairaalan laboratoriosta professori Lassane Sangare. Lisäksi yhteistyössä on mukana paikallisia terveysasemia.
Pääosa projektin tutkimuksista, kuten bakteerikantojen eristäminen ja tunnistus vesistä, ruoista ja ihmisistä sekä epidemiologiset haastattelututkimukset, tehdään Burkina Fasossa. Bakteerikantojen feno- ja genotyypit tutkitaan Suomessa.
Suomalais-burkinafasolaisen yhteistyöprojektin ensijainen tavoite on tutkia enteropatogeenisten bakteerien yleisyys ja leviämisreitit sekä etenkin veteen ja valmisruokiin liittyvät infektioriskit Burkina Fasossa. Tuloksista tiedotetaan laajasti Burkina Fasossa niin kansalaisille kuin terveysviranomaisillekin. Jo nyt yhteistyökumppanimme levittävät tietoa käsihygienian tärkeydestä muun muassa television välityksellä.
Jatkossa projektia suunnitellaan laajennettavaksi kattamaan myös suolistoinfektioita aiheuttavat virukset, alkueläimet ja toksiinia tuottavat mikrobit. Tavoitteena on pystyttää maahan pysyvä suolistoinfektioiden seurantajärjestelmä, joka palvelisi mallina myös muille kansallisille infektiotautien torjuntahankkeille. Tähän tehtävään toivomme projektimme osaltaan tarjoavan kansainvälistä tieteellistä, taloudellista ja terveyspoliittista tukea.
Kaisa Haukka, erikoistutkija, projektin vastuullinen johtaja
KTL, Bakteeri- ja tulehdustautien osasto, suolistobakteerilaboratorio
Markku Kuusi, ylilääkäri
KTL, Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto
Anja Siitonen, tutkimusprofessori
KTL, Bakteeri- ja tulehdustautien osasto, suolistobakteerilaboratorio
Yhteistyö teollisuus- ja kehitysmaiden välillä on tärkeää, sillä nykyisessä globalisoituneessa maailmassa taudinaiheuttajaorganismit siirtyvät turistien ja elintarvikkeiden mukana nopeasti maasta toiseen.
Hyvä esimerkki on lokakuussa 2007 todettu sinimailasen itujen välittämä Salmonella Weltevreden epidemia Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Suomeen siemenet oli tuotettu Hollannista, mutta salmonellan serotyyppi viittasi Kaakkois-Aasiaan.
Marraskuussa todettiin Shigella boydiin aiheuttama punatautiepidemia, jonka yhteydessä lähes 100 Tampere-talossa kokoukseen osallistunutta suomalaista sairastui suolistoinfektioon. Kyseinen Shigella-laji esiintyy yleisesti lähinnä Intian niemimaalla ja Afrikassa.