Kansalaisia kiinnostaa veden ja sisäilman laatu
Asuinympäristön laatua, terveyttä ja
turvallisuutta kartoittanut kyselytutkimus osoitti, että noin 27 %
asukkaista kaipaa enemmän asuinrakennuksen terveellisyyteen ja
turvallisuuteen liittyvää tietoa. Eniten asukkaita kiinnostaa
käyttöveden laatu.
Kansanterveyslaitoksen toteuttamassa
Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus (ALTTI)
-tutkimuksessa kehitettiin kattava tiedonkeruu- ja
palautejärjestelmä, jonka tavoitteena on hyvän, terveellisen ja
turvallisen asuinympäristön edistäminen (www.ktl.fi/altti). Tutkimusprotokolla
käsitteli keskeisiä asuinympäristön laatuongelmia, kuten hygieniaa,
sisäilman laatua, lämpö-, melu- ja äänioloja sekä asukkaiden
kokemia terveys-, turvallisuus- ja viihtyvyyshaittoja.
Tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä testattiin 3
000 asuntokunnan satunnaisotoksessa, joka pyydettiin
väestörekisterikeskukselta. Otokseen valittiin
18–75-vuotiaita henkilöitä (1/ asuntokunta), joille
lähetettiin 100 kysymystä sisältävä kyselylomake postitse. Kyselyyn
saattoi vastata joko postitse tai täyttämällä lomakkeen
internetissä. Yhteensä 1 312 (44 %) ihmistä vastasi kyselyyn.
Verratessa kyselyyn vastanneiden taustatietoja
väestörekisterikeskukselta saatuun koko aineistoon havaittiin, että
vastanneet poikkesivat koko otoksesta merkitsevästi iän, sukupuolen
ja siviilisäädyn mukaan. Sen sijaan asuinrakennuksen tietojen,
kuten rakennuksen ikä, koko, hallintaperuste, lämmitys, viemäri,
vesijohto, lämmin vesi, perusteella vastanneet eivät poikenneet
merkitsevästi koko otoksesta. Kyselyn tuloksia ei näin ollen voida
välttämättä varauksitta yleistää väestötasolla, mutta
asuinrakennusten tietojen yleistettävyys on parempi.
Tiedon tarve asumisterveyskysymyksissä
Kysyttäessä asumisterveyteen liittyvistä
tiedontarpeista vastaajille annettiin valmiit vaihtoehdot, ja
niiden lisäksi avoin kohta. Eri aihealueista eniten lisätietoja
koettiin tarvittavan veden laatuun (26 %), ilmanvaihtoon (24 %),
radoniin (23 %), sisäilman epäpuhtauksiin (23 %) ja kosteus ja
homevaurioihin (19 %) liittyvissä kysymyksissä. Vastanneista 291
(22 %) ei katsonut tarvitsevansa lisätietoja mistään kyselyn
aihepiireistä.
Talousvesi ja jätevesi asuinympäristössä
Kyselyyn vastanneista yli 84 %:lla juomavesi
tulee kunnallisesta järjestelmästä. Loput vastanneista käyttivät
juomavesilähteinään kuilu- tai porakaivoja tai lähdevettä. Suurin
osa vastanneista ei ollut havainnut ongelmia juomaveden laadussa.
Vastanneista 11 % oli havainnut juomavedessä epätavallista makua,
hajua, sakkaa tai väriä. Toisaalta vain 19 % vastanneista kertoi,
että veden laatua oli tutkittu. Suurimmalla osalla (47 %) kyselyyn
vastanneista ei ollut tietoa siitä, onko veden laatua selvitetty.
On huomattava, että Suomen lainsäädännön mukaan juomavettä
tuottavien vesihuoltolaitoksien on tutkittava jakamansa veden
laatua, (1,2). Määräykset eivät kuitenkaan koske
yksityiskaivoja.
Juomaveden tutkimuksissa oli havaittu
kemiallisia epäpuhtauksia (3 %) sekä mikrobiologisia epäpuhtauksia
(1 %). Veden suodatus- tai puhdistuslaitteistoja tai -aineita oli
käytössä 3 %:lla vastaajista. Ongelmia oli aiheuttanut myös
talousveden saatavuus; talousveden saannissa oli kyselyä edeltäneen
vuoden aikana ollut katkoksia kaikkiaan 29 %:lla vastanneista.
Suurin osa katkoksista oli johtunut korjauksista (20 %),
seuraavaksi yleisimmin järjestelmän vioista (5 %), ja harvemmin
jäätymisen tai (2 %) kuivuuden (2 %) vuoksi.
Asunnon lämmin talousvesi oli lähes kaikkien
vastaajien (93 %) mielestä pääosin sopivan lämpöistä, 3 % mielestä
vesi oli liian kuumaa ja 1 % mielestä liian kylmää. Alle
prosentilla vastaajista lämmintä talousvettä ei ollut saatavilla.
Hämmästyttävää oli se, että 19 % vastanneista ilmoitti käyttävänsä
lämmintä vesijohtovettä suoraan juomavetenä tai ruuanlaittoon. Yli
77 % vastanneista kuitenkin juoksutti kylmää vettä ennen sen
ottamista juotavaksi tai ruuanlaittoon.
Suurimmalla osalla vastanneista jätevedet
johdettiin kunnalliseen järjestelmään (pesuvedet 72 % ja
käymälävedet 70 %). Seuraavaksi yleisin jätevesien käsittelymuoto
oli omien saostuskaivojen (pesuvedet 13 % ja käymälävedet 10 %) tai
umpisäiliön (pesuvedet 4 % ja käymälävedet 6 %) käyttäminen.
Vastaajista 8 % ei tiennyt, minne heidän kotitaloutensa pesu- tai
käymälävedet johdetaan.
Terveysvaikutusten arviointi on tutkimuksessa
edelleen kesken, eikä erilaisten vesihuollon järjestelmien
vaikutuksesta asumisterveyteen siksi vielä tiedetä.
Tutkimus jatkuu
Kerätyn tietokannan avulla voidaan arvioida
Suomen asuinrakennuskannan laatua asumisterveyden ja turvallisuuden
näkökulmista ja mallintaa sen yhteyttä asukkaiden terveyteen ja
hyvinvointiin. Kyselyyn vastanneet henkilöt oli mahdollista
yhdistää väestörekisterikeskuksen tietoihin rakennustunnuksen
perusteella, ja näin ollen aineistoon voidaan liittää
asuinympäristöön liittyvää paikkatietoaineistoa, kuten asunnon
etäisyys vilkasliikenteisistä teistä ja muista tunnetuista
epäpuhtauslähteistä. Tietokanta auttaa arvioimaan muun muassa
taajamien ja haja-asutusalueiden väestöjen asumisterveyteen
vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa kehitettyä tiedonkeruu- ja
palautejärjestelmää on mahdollista jatkossa hyödyntää
asumisterveys- ja turvallisuuskysymysten seurannassa. Kerätty
aineisto voi toimia vertailupohjana, mikäli järjestelmää jatkossa
hyödynnetään eri kohderyhmille suunnatuissa tarkasteluissa.
Altti-projekti toteutettiin vuosina
2006–2007, ja projektin loppuraportti valmistuu keväällä
2008. Tuloksista tullaan tiedottamaan laajemmin maaliskuun alussa,
jolloin tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä on myös tarkoitus avata
yleiseen kayttöön ainakin määräajaksi. Tutkimusta rahoittivat
Ympäristöministeriö sekä Suomen Akatemia, ja hankkeen
ohjausryhmätyöskentelyssä oli mukana Allergia- ja astmaliiton,
Hengitysliitto Helin, Kiinteistöliiton, Kuopion teknologiakeskus
Teknian, sekä Kuopion yliopiston edustajia. Kyselyn sisältämien
kysymysten kehittämiseen osallistui lisäksi useiden KTL:n
laboratorioiden ja yksiköiden edustajia sekä myös talon
ulkopuolisia tahoja ja eri alojen asiantuntijoita.
Mari
Turunen, tutkija
Ari Paanala,
apulaistutkija
Aino Nevalainen,
tutkimusprofessori
Ilkka Miettinen,
erikoistutkija
Ulla Haverinen-Shaughnessy,
erikoistutkija
KTL, Ympäristöterveyden osasto
Kirjallisuutta
1. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2000.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden
laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000.
Helsinki.
2. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2001. Sosiaali- ja
terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden
laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001. Helsinki.
