Kouluruoka maistuu useimmille – syömättömyys yhteydessä nuorten elintapoihin ja kouluviihtyvyyteen

Koululaisten päivittäinen ruokailu on tulevaisuuden kansanterveyden kannalta tärkeässä asemassa, sillä lapsena omaksutut ruokailutottumukset ja muut terveyttä tukevat elintavat luovat perustan aikuisiän hyvälle terveydelle ja vähentävät siten monien sairauksien vaaraa.

Vuodesta 2001 alkaen on Kansanterveyslaitoksen, Työterveyslaitoksen ja Sydänliiton yhteistyönä valmisteltu ruokapalveluiden seurantajärjestelmän käynnistämistä kartoittamalla, millaista tietoa on saatavilla eri-ikäisten suomalaisten ateriointitavoista. Vuonna 2007 toteutettiin yhteistyössä Stakesin kanssa selvitys kouluruokailun käyttäjistä. Selvityksessä tutkittiin kouluaterian syömisen ja muun kouluaikaisen syömisen yleisyyttä, kouluruokailuun yhteydessä olevia tekijöitä sekä kouluruokailun trendejä vuodesta 1996 vuoteen 2006. Pääasiallisena aineistona oli Stakesin vuosittain toteuttama valtakunnallinen Kouluterveyskysely.

Kouluaterialle osallistuminen yleistä

Lähes kaikki tutkittavat söivät kouluaterian päivittäin, pojista noin 90 % ja tytöistä 80 %. Kuitenkin tytöistä melkein viidennes ja pojistakin 12 % jätti päivittäin väliin joko pääruuan tai koko aterian. Salaatin söi päivittäin kuusi poikaa ja lähes yhdeksän tyttöä kymmenestä. Maitoa tai piimää joi seitsemän poikaa kymmenestä, mutta vain puolet tytöistä. Leipää söi päivittäin neljä viidestä koululaisesta. Kaikki aterianosat, eli pääruuan, salaatin, leivän ja maidon tai piimän, tarjotusta kouluruuasta söi päivittäin keskimäärin vain kolmannes oppilaista.

Oppilaan terveyskäyttäytyminen ja kouluviihtyvyys yhteydessä ruokailuun

Itsensä ylipainoiseksi kokevat söivät kouluruokaa harvemmin kuin itseään normaali- tai alipainoisina pitävät. Ylipainoisena itseään pitävien keskuudessa myös pääruuan tai koko aterian väliin jättäminen oli yleisempää kuin normaalipainoisilla. Päivittäin tupakoivista nuorista kouluaterialle osallistui hiukan pienempi osuus kuin tupakoimattomista. Tupakoivat nuoret jättivät myös muita useammin joko koko aterian tai pääruuan väliin. Myös alkoholin käyttö oli yhteydessä kouluruokailuun osallistumiseen; vähintään kerran kuukaudessa itsensä humalaan juovista koululaisista harvempi söi kouluaterian päivittäin. Alkoholia käyttävät oppilaat myös jättivät muita useammin pääruuan tai koko kouluaterian syömättä.

Sellaiset oppilaat, joita oli kiusattu koulussa vähintään kerran viikossa tai jotka eivät pitäneet koulunkäynnistä, osallistuivat kouluaterialle muita oppilaita harvemmin (kuvio 1). Sen sijaan koulussa kiusatut tai koulunkäynnistä pitämättömät oppilaat söivät makeisia tai joivat makeita virvoitusjuomia useammin kuin muuta oppilaat.

Kouluruokailu kuuluu kaikille

Kouluravintolan tulisi olla houkutteleva ja turvallinen paikka kaikille oppilaille. Haasteena onkin saada koulussa huonosti viihtyvät ja epäterveellisiä elintapoja noudattavat oppilaat osallistumaan koulussa edes ruokailuun. Aikuisten läsnäolo ruokailutilassa ja heidän esimerkkinsä ravitsemussuositusten mukaisen aterian nauttimisesta ovat tärkeitä kouluruokailua edistäviä tekijöitä. Viihtyisä ruokailutila sekä kiireetön, rauhallinen ja turvallinen ateriahetki voivat olla keinoja saada yhä useampi koululainen osallistumaan ruokailuun. Oppilaiden osallistuminen koulun ruokalistan laadintaan ja kehittämiseen on hyvä esimerkki heidän aktivoimisestaan ja huomioon ottamisestaan; ruokalajien ja aterioiden osien uudistaminen oppilaiden makutottumuksia vastaaviksi voi lisätä syöjien määrää. On myös muistettava, että terveellisinkään ateria ei paranna oppilaan terveyttä, jos sitä ei syödä. Ruuan nautittavuudesta ei tule luopua, vaikka sen ravitsemuksellista laatua parannetaan.

Susanna Raulio, tutkija
KTL, Kroonisten tautien ehkäisyn yksikkö


Kirjallisuutta

1. Raulio S, Pietikäinen M, Prättälä R ja joukkoruokailutyöryhmä. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 2. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B26/2007.


suomi/ktlehti2008/nro_2/kt_2_taulukko_3.gif

Kuvio 1. Kouluruuan syöminen ja makeisten sekä virvoitusjuomien nauttiminen kouluviihtyvyyden mukaan.