Pullotetut vedetkö talousvettä parempia?

Kansanterveyslaitos tutki vuoden 2007 aikana sekä lähdevesiautomaattien että pullotettujen vesien mikrobiologista laatua. Tutkimukset tehtiin Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirin toimeksiannosta. Tutkimuksen mukaan lähdevesiautomaateista löydettiin suurimmat mikrobipitoisuudet. Pullovedet pärjäsivät paremmin, niissä pitoisuudet olivat yleensä kymmenesosa lähdevesiin verrattuna. Kaikkein parhaimmiksi osoittautui tavallinen hanavesi.

Mikrobit pakatuissa vesissä

Lähdevesiautomaattitutkimuksen kohteeksi valittiin 100 näytteenottopistettä eri puolilta Suomea. Pullovesitutkimuksessa selvitettiin 163 kaupasta ostetun näytteen laatua. Vertailuaineistona käytettiin 23 itäsavolaista verkostovesinäytettä. Tutkimus osoitti, että elävien mikrobien lukumäärät olivat suuria erityisesti lähdevesiautomaateista otetuissa vesinäytteissä – keskimäärin 16 300 pmy/ml (TH-alusta, +22C) (pmy = pesäkkeita muodostavia yksiköitä). Eräkohtaiset erot lähdevesiautomaattien vesien mikrobiologisessa laadussa olivat suuria (45–103 600 pmy/ml). Kauppojen hyllyiltä ostettujen pullotettujen vesien pesäkeluku TH-alustalla mitattuna oli huomattavasti pienempi – keskimäärin 920 pmy/ml. Kaikkein alhaisimmat mikrobipitoisuudet mitattiin vertailuaineistona käytetyistä verkostovesinäytteissä (keskiarvo 5 pmy/ml). Pakattujen vesien laatu määritellään pakkaushetkellä (1) sekä 12 tunnin säilytyksen jälkeen (2). Kansainvälisen pakattujen vesien yhdistyksen (3) toimenpideraja on 50 000 pmy/ml. Sinänsä tulokset eivät ole pakattujen vesien osalta yllättäviä; useissa tutkimuksissa on osoitettu, että pullotetuista vesistä voi esiintyä yli 10 000 pmy/ml pesäkelukuja (4,5)

Miksi mikrobit kasvavat vedessä?

Pohjavedet eivät ole steriilejä, sillä niissä esiintyy aina maaperässä olevia mikrobeja. Vesilaitosten käyttämissä pohjavesissä tapahtuva mikrobikasvu on todettu useissa tutkimuksissa. Yleensä pohjavesien kiivain mikrobikasvu käynnistyy jo 3 vrk:n kuluessa (6). Näyttää ilmeiseltä, että lähdevesien säilytys muovipulloissa huoneenlämmössä luo hyvät olosuhteet erityisesti lähdevesiautomaateissa tapahtuvalle mikrobikasvulle. Eräänä tähän vaikuttavana tekijänä voi pitää varastointiaikaa. Laboratoriossa tehty kasvatuskoe osoitti, että jo yhden viikon säilytys huoneenlämmössä voi nostaa pesäkelukua yli tuhatkertaiseksi lähtötasoon verrattuna. Kaikissa tutkituissa lähdevesissä esiintyi myös runsaita määriä mikrobien kasvua ylläpitäviä ravinteita.

Pullo- vai talousvettä? suomi/ktlehti2008/nro_2/kt_2_kuva_5.jpg

Pullotettujen vesien alati kasvavien markkinoiden eräänä perusteena on se, että kuluttajan annetaan olettaa, että pullotettujen vesien laatu on parempi kuin hanavesien. Tämä tutkimus osoitti, että ainakaan viljeltävien bakteerien osalta lähdevesiautomaattien vedet eivät ole yhtä hyviä kuin verkostovedet. Toisaalta täytyy muistaa, että mikrobien kasvu pohjavesissä on suotuisissa olosuhteissa liki väistämätöntä.

Tärkein kysymys kuuluu, onko tästä pakatuissa vesissä tapahtuvasta mikrobikasvusta terveyshaittaa. WHO:n käsityksen mukaan juomaveden mikrobikasvusta ei ole suoranaista terveysvaaraa. Juomavettä ei kuitenkaan voi pitää hyvänlaatuisena jos sen mikrobipitoisuus on suuri (7). Erityishuolen muodostavat lähdevesissä säilyvät ja kasvavat Pseudomonas aeruginosa tai Aeromonas hydrophila -bakteerit. Perimmäinen kysymys onkin se, onko järkevää maksaa moninkertainen hinta pullotetusta vedestä kun parempilaatuista vettä saa suoraan hanasta. Pakatut vedet puoltavat paikkaansa erityistilanteissa, kuten vesiepidemioiden yhteydessä.

Ilkka Miettinen, erikoistutkija
Anna Pursiainen, tutkija
KTL, Ympäristöterveyden osasto


Kirjallisuutta

1. Sosiaali ja terveysministeriö (STM). Sosiaali ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000. Helsinki.
2. KTM. 1995. Kauppa ja teollisuusministeriön päätös pakatusta vedestä. 1658/1995. Helsinki.
3. European Bottled Water Cooler Association (EBWA). 1999. Technical Manual. Edition 1.0. EBWA. European Bottled Water Cooler Association (EBWA). 2006. EBWA Code of Good Hygienic Practice. EBWA Hygiene Code for Watercoolers/HACCP Adopted on 21 June 2000. EBWA.
4. Armas AB and Sutherland JP. A survey of the microbiological quality of bottled water sold in the UK and changes occurring during storage. Int J Food Microb 1999;48:59–65.
5. Warburton D, Harrison B, Crawford C, ym. A further review of the microbiological quality of bottled water sold in Canada : 1992-1997 survey results. Int J Food Microb 1998;39:221–6.
6. Miettinen I, Iivanainen E, Vartiainen T ja Martikainen PJ. Mikrobien jälkikasvu suomalaisissa verkostovesissä vuonna 1995. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4/1998. Kuopio
7. Allen MJ, Edberg SC and Reasoner DJ. Heterotrophic plate count bacteria – what is their significance in drinking water?. Int J Food Microb 2004;92:265–74.