Ikäihmisten influenssarokotuskattavuus ei ota parantuakseen – mikä neuvoksi?

Vaikka 65 vuotta täyttäneet ovat vuodesta 2002 saaneet influenssarokotuksen maksutta, rokotuskattavuus ei ota noustakseen. Syksyllä 2007 vain 48 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä haki rokotteen. Parannusta edellisvuoteen oli kaksi prosenttiyksikköä. WHO:n asettamien tavoitteiden mukaan ikäihmisten influenssarokotuskattavuuden tulisi vuonna 2010 olla 75 prosenttia.

Periksi ei silti kannata antaa. Terveydenhoitajien ja lääkärien suositus on tehokas keino rokotushalukkuuden lisäämiseen. Rokotusten saatavuuden parantaminen ja tehokas tiedottaminen kannustavat myös rokotteen hakemiseen. Lisäksi kannattaa tutustua tekijöihin, jotka vaikuttavat siihen ottaako ikäihminen influenssarokotteen.

Ikäihmiset eivät usko sairastuvansa influenssaan

Kansanterveyslaitos teetti keväällä 2007 tutkimuksen, jossa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen ottaako 65 vuotta täyttänyt influenssarokotuksen. Taloustutkimus Oy haastatteli 585:tä iältään 65–79-vuotiasta henkilöä. Niiltä, jotka eivät olleet ottaneet influenssarokotusta, kysyttiin syytä tähän. Vastaajat saivat esittää useamman kuin yhden syyn.

Yli puolet rokotuksen ottamatta jättäneistä ilmoitti syyksi sen, ettei usko saavansa tautia. Tämän syyn esittivät varsinkin itsensä terveeksi tuntevat ikäihmiset. Toiseksi useimmin mainittu syy oli, ettei henkilö ollut tullut ajatelleeksi rokotuksen ottamista. Tämän syyn mainitsi tosin vain 15 prosenttia vastaajista. Rokotteen tehoa epäili 13 prosenttia ja haittavaikutuksista oli huolissaan 9 prosenttia haastatelluista.

Haastatelluille esitettiin influenssaan liittyviä väittämiä. Yleisin harhakäsitys oli, ettei influenssarokotetta ole tärkeä ottaa joka vuosi. Hieman alle puolet ajatteli, ettei influenssarokotteesta ole hyötyä perusterveelle (taulukko).

kuvio7_7.gif

Terveydenhoitajan ja lääkärin suositus tehoaa

Terveydenhoitajat ja lääkärit voivat neuvonnalla ja suosittelulla merkittävästi lisätä ikäihmisten rokotushalukkuutta. Tutkimuksessa rokotteen ottamatta jättäneistä lähes neljännes ilmoitti, että ottaisi rokotteen, jos lääkäri tai terveydenhoitaja sitä suosittelisi. Rokotteen ottaneista viidennes ilmoitti ottaneensa sen terveydenhoitajan tai lääkärin suosituksesta. Pekka Honkasen väitöskirjatutkimuksessa rokotuskattavuus oli kaksinkertainen niillä, jotka olivat saaneet tietoa terveydenhuoltohenkilöstöltä. Terveydenhoitajilta saatu tieto oli yhteydessä korkeampaan rokotuskattavuuteen myös niillä, jotka suhtautuivat rokotukseen kielteisesti.

Taloustutkimuksen haastattelemista henkilöistä 14 prosenttia sanoi, että ottaisi rokotteen, jos kuuluisi riskiryhmään. Neuvonnassa kannattaakin tuoda esiin, että ikäihminen kuuluu riskiryhmään jo ikänsä perusteella, vaikka hän olisi terve ja hyväkuntoinen.

Influenssarokotuksia voi suositella ympäri vuoden aina tilaisuuden tullen. Näin tavoitetaan nekin ikäihmiset, jotka eivät käy vastaanotolla syksyllä lainkaan.

Rokotukset joustavasti tarjolle

Influenssarokotuksen hakemisen pitäisi olla ikäihmiselle mahdollisimman helppoa. Ihanteellista olisi, että rokotteen voi saada milloin vain terveysaseman aukioloaikana. Jos tämä ei ole mahdollista, rokotuspäiviä ja -aikoja tulisi olla joustavasti tarjolla. 

Ikäihmisen tulisi saada rokote heti, kun terveydenhoitaja tai lääkäri on sitä hänelle suositellut – ja influenssarokotus tulisi ottaa puheeksi jokaisen 65 vuotta täyttäneen kanssa. Rokotustilaisuuksia voi järjestää myös terveyskeskuksen ulkopuolelle, esimerkiksi palvelutaloihin, toimintakeskuksiin, seurakunnan vanhusten kerhoihin.

Kannattaa muistaa, että rokottaa voi vielä vuodenvaihteen jälkeenkin, ellei influenssaepidemia ole alkanut.

Tietoa sinne, missä ikäihmiset liikkuvat

Tieto menee parhaiten perille, kun sitä toistetaan useaan kertaan usean kanavan kautta. Kansanterveyslaitos kampanjoi jälleen tänä syksynä TV:ssä influenssarokotusten puolesta. Lisäksi toimitamme kuntiin painettuja esitteitä ja julisteita. Niitä tulisi viedä tarjolle paikkoihin, missä ikäihmiset liikkuvat – ei pelkästään terveyskeskuksen tiloihin.

Yhteistyö on voimaa myös influenssarokotuksista tiedotettaessa. Sitä voi viritellä esimerkiksi seurakuntien, apteekkien ja eläkeläis-, kansanterveys- tai potilasjärjestöjen kanssa. Yhteistyökumppanit voivat esimerkiksi jakaa materiaaleja, kirjoittaa asiasta lehdissään ja verkkosivuillaan. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat mennä yhteistyökumppaneiden järjestämiin tilaisuuksiin kertomaan influenssasta ja influenssarokotuksista.

Lisää vinkkejä rokotuksista tiedottamiseen ja rokotusten järjestämiseen on osoitteessa
http://www.ktl.fi/portal/11755. Verkosta löytyy myös tiedotus- ja koulutusmateriaaleja.

Ikäihmisten influenssarokotuksia koskevan tutkimuksen tuloksista on tietoa osoitteessa http://www.ktl.fi/portal/13235.

Saila Pitkänen, tiedottaja
KTL, Rokoteosasto

Kirjallisuus
Honkanen P.1998. Pneumokokki- ja influenssarokotusohjelman toteuttaminen eläkeikäisessä väestössä. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 483. Oulu: Oulun yliopisto 1998.

kuva10_7.jpg