Koululaiset liikkeelle yhdestä kahteen tuntiin päivässä

Liikunnalla voidaan edistää lasten ja nuorten terveyttä monin tavoin. "Fyysisen aktiivisuuden kansallinen suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille" opastaa päivittäiseen liikkumiseen ja liiallisen istumisen välttämiseen sekä antaa toimijoille välineitä yhteistyöhön koululaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi.

Päivittäinen liikunta ei ole enää itsestäänselvyys kaikille lapsille ja nuorille. Koululaisen vapaa-aika on muuttunut yhä istuvammaksi. Lapset ja nuoret istuvat myös koulun jälkeen tuntikausia paikallaan televisiota katsellen tai netissä surffaten – pelaten tai seurustellen. Lyhyetkin matkat kouluun, harrastuksiin ja kavereiden luokse kuljetaan usein auton kyydissä. Sosiaalisia suhteita hoidetaan kännyköillä ja netissä sen sijaan, että kavereita mentäisiin tapaamaan omin jaloin.

Varsinaisen liikunnan harrastaminen ei kuitenkaan kyselytutkimusten perusteella ole vähentynyt ja liikunta on edelleen suosittu harrastus. Kuitenkin suomalaiset koululaiset ovat lihoneet, nuorten fyysinen kunto on heikentynyt ja tuki- ja liikuntaelinoireet ovat lisääntyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Lasten ja nuorten kokonaisaktiivisuudesta tarvittaisiinkin lisää tietoa.

Ohjeita liikunnan laadusta, määrästä ja toteutuksesta

Vuoden 2008 alussa julkaistiin fyysisen aktiivisuuden kansallinen suositus kouluikäisille (1). Se ottaa kantaa liikunnan määrään, laatuun ja toteuttamistapoihin sekä istumisen määrään. Suositusopas on suunnattu tietopaketiksi lasten ja nuorten kanssa toimiville mukaan lukien vanhemmat, opettajat, ohjaajat ja valmentajat, terveydenhoitajat ja lääkärit. Opas on ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteesta: www.nuorisuomi.fi/materiaalit/julkaisut.

Fyysisen aktiivisuuden suositus on terveysliikunnan näkökulmasta annettu liikkumisen minimisuositus kaikille kouluikäisille lapsille ja nuorille. Suosituksen on laatinut Nuori Suomi ry:n lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä ja se perustuu ryhmän konsensukseen. Liikkumisen ja istumisen tarkkoja raja-arvoja on edelleen vaikea määrittää nykykirjallisuuden valossa, ja ne vaihtelevat tarkasteltaessa terveyden eri osa-alueita.

Vähintään kaksi tuntia 7-vuotiaalle ja vähintään tunti 18-vuotiaalle on fyysisen aktiivisuuden määrän minimisuositus, jonka myötä useimpia liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja voidaan vähentää. Optimaalisten hyötyjen saavuttamiseksi olisi hyvä liikkua tätäkin enemmän. Fyysisen aktiivisuuden ylärajaa ei tässä suosituksessa määritellä, mutta sekin tulee lapsilla ja nuorilla vastaan, mikäli harjoittelu on yksipuolista ja liian kuluttavaa.

Urheilevista lapsista ja nuorista suurin osa liikkuu ja urheilee reilusti yli minimisuositusten, osa jopa yli optimimäärän. Suositukset ovat hyvä väline myös silloin, kun tarkastellaan eri urheilulajeja harrastavien fyysiseen aktiivisuuden minimimäärää ja monipuolisuutta. Lasten ja nuorten harrastamien urheilulajien kirjo on tänä päivänä laaja, eikä kaikissa lajeissa fyysisen aktiivisuuden määrä ohjatuissa harjoituksissa ole kovinkaan suuri. Etenkin fyysisesti yksipuolisissa lajeissa on syytä miettiä kuinka fyysistä aktiivisuutta voidaan täydentää lajiharjoitusten ulkopuolella.

Ruutuajan rajoittaminen on haastavaa

Suositus ottaa kantaa myös liialliseen istumiseen, joka ei ole ainoastaan vähän liikkuvien pahe. Myös liikuntaa harrastavat istuvat varsin paljon television ja näyttöpäätteen ääressä. Liiallisella istumisella on haitallisia vaikutuksia myös niille, joilla liikunnan minimimäärä toteutuu. Sekä liikunnan puutteella että liiallisella istumisella on itsenäisiä vaikutuksia useisiin terveyden eri osa-alueisiin. Suosituksessa annettu kahden tunnin ruutuaika on varsin haastava tavoite, sillä noin puolet nuorista katsoo televisiota yli kaksi tuntia päivässä ja neljännes yli neljä tuntia päivässä (2).

Suositusoppaassa tulkitaan tarkemmin myös sitä, mitä tarkoittavat suosituksen mukainen liikunnan minimimäärä, monipuolisuus, liikkuminen ikään sopivalla tavalla ja liiallisen istumisen välttäminen. Suositukset koulupäättäjille, kouluille, opettajille ja vanhemmille tarjoavat toimenpide-ehdotuksia siitä, miten voitaisiin käytännössä tukea fyysisen aktiivisuuden suosituksen toteutumista mahdollisimman monen kouluikäisen kohdalla. Lisäksi opas kuvaa liikunnan moninaisia vaikutuksia lasten ja nuorten, kasvuun ja kehitykseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat liikunta-aktiivisuuteen. Näiden seikkojen tiedostaminen auttaa suunnittelemaan liikuntaa lapsille ja nuorille niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukisi kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.

Suosituksen kentälle viennissä apuna toimivat suositusta visualisoivat esitteet. Alakoululaisille "Iloa liikkeellä" esite ( www.tep.fi) ja yläkoululaisille "Vauhti virkistää" esite ( www.ukkinstituutti.fi).

Uusi suositus suhteutuu hyvin sekä kouluikää nuorempien että työikäisten nykyisiin terveysliikuntasuosituksiin. Alle kouluikäisiä suomalaisia ohjeistetaan liikkumaan reippaasti kaksi tuntia päivittäin (3). Aikuisia kansainväliset suositukset ohjeistavat liikkumaan kestävyystyyppisesti kohtuullisella kuormituksella (esim. ripeä kävely) vähintään puoli tuntia viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti raskaammin (esim. juoksu) vähintään 20 minuuttia kolmesti viikossa, täydennettynä vielä lihaskuntoa kehittävillä osioilla pari kertaa viikossa (4).

Koti, koulu ja kunta yhteistyöhön

Mitä pienemmästä koululaisesta on kyse, sitä enemmän vanhemmat voivat vaikuttaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen omalla esimerkillään sekä rohkaisemalla, kannustamalla ja liikkumalla lasten kanssa. Ja asettamalla rajat ruutuajalle. Koulu – mukaan lukien kouluterveydenhuolto – on vähän liikkuvien koululaisten innostajana avainasemassa, koska se saavuttaa kaikki riippumatta heidän perhetaustastaan, terveydestään, liikunta-aktiivisuudestaan ja motivaatiostaan. Koulun liikuntatunnit eivät kuitenkaan yksin riitä kouluikäisten liikunnaksi, mutta niillä on aivan erityinen tehtävä kasvattaa oppilaita liikuntaan ja liikunnan avulla.

Koulun liikunta on kuitenkin parhaimmillaan paljon muutakin kuin liikunnanopetusta. Koulun liikunnalla tarkoitetaan kaikkea koulun piirissä tapahtuvaa liikuntaa, johon sisältyvät liikuntatuntien lisäksi välitunnit, koulumatkat, kerho- ja iltapäivätoiminta sekä liikunnalliset tapahtumat ja teemapäivät. Välitunnit tarjoavat hyvän liikuntamahdollisuuden, mutta peruskoulun yläluokkalaisista suurin osa ja lukiossa käytännössä kaikki oppilaat ovat liikunnallisesti passiivisia taukojen aikana. Koulumatkojen liikkuminen omin voimin on tärkeä liikunnan lähde.

Liikuntasuositusten tavoitteisiin pääseminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä. Tutkimuskatsauksen perusteella nuorten liikuntaa edistivät vaikuttavimmin ne liikuntainterventiot, joissa koulut tekivät yhteistyötä vanhempien tai kunnan toimijoiden kanssa liikunnan edistämiseksi ja joissa on vaikutettu moneen yksilöön ja ympäristöön liittyvään tekijään samanaikaisesti (5).

Tuija Tammelin, erikoistutkija
Työterveyslaitos
tuija.tammelin@ttl.fi

kuva5_7.jpg

(Kuva: Mika Heittola/Rodeo)

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille:
Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.
www.nuorisuomi.fi/materiaalit/julkaisut

Runsas istuminen ja liikkumattomuus terveyshaittana

• Runsas istuminen ruudun ääressä (televisio ja tietokone) on varsin yleistä myös liikuntaa harrastavilla nuorilla. Puolet 15–16-vuotiaista nuorista ilmoitti katsovansa televisiota yli 2 tuntia päivässä ja 25 % yli 4 tuntia päivässä (2).
• Runsas istuminen liittyi nuorilla pojilla lihavuuteen ja keskivartalolihavuuteen riippumatta liikunnan harrastamisen määrästä (6).
• Riippumatta liikunnan harrastamisesta, runsas istuminen oli yhteydessä itse ilmoitettuihin alaselän, niskan ja olkapään kipuihin tytöillä ja niskakipuun pojilla laajassa pohjoissuomalaisten nuorten tutkimuksessa (7,8).
• Liikkumattomana vietetty aika liittyi aikuisilla heikompaan terveyteen (laaja vyötärön ympärys, kohonnut aineenvaihdunnan sairauksien riskitekijät) riippumatta harrastetun liikunnan määrästä tutkimuksessa, jossa fyysinen aktiivisuus mitattiin liikeanturein (9).
• Liikkumattomana vietetyn ajan keskeyttäminen usein liittyi aikuisilla hyvään terveyteen (vyötärön ympärys, painoindeksi, veren rasva- ja sokeriarvot) riippumatta liikkumattoman ajan kokonaismäärästä tai harrastetun liikunnan määrästä (10).


Kirjallisuutta
1. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Tuija Tammelin ja Jukka Karvinen (toim.). Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. , Helsinki: Reprotalo Lauttasaari Oy, 2008. www.nuorisuomi.fi/materiaalit/julkaisut
2. Tammelin T, Ekelund U, Remes J, Näyhä S. Physical activity and sedentary behaviors among Finnish youth. Med Sci Sports Exerc 2007;39:1067–74.
3. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Nuori Suomi ry. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita numero 17. Helsinki: Yliopistopaino Oy, 2005. www.nuorisuomi.fi/materiaalit/julkaisut
4. Haskell WL, Lee IM, Pate RR, ym. Physical activity and public health: updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Circulation 2007;28:1081–93.
5. Van Sluisj EMF, McMinn AM, Griffin SJ. Effectiveness of interventions to promote physical activity in children and adolescents: systematic review of controlled trials. BMJ 2007;335:677–8.
6. Tammelin T, Laitinen J, Näyhä S, ym. Liikunta, istuminen ja uni liittyvät nuorten lihavuuteen ja keskivartalolihavuuteen. Liikunta & Tiede 2007;44:60.
7. Auvinen J, Tammelin T, Taimela S, Zitting P, Karppinen J. Neck and shoulder pains in relation to physical activity and sedentary activities in adolescence. Spine 2007;32:1038–44.
8. Auvinen, Tammelin, Taimela, Zitting, Karppinen. Associations of Physical Activity and Inactivity with Low Back Pain in Adolescents. Scand J Med Sci Sports 2008;18:188–94. doi:10.1111/j.1600-0838.2007.00672.x
9. Healy GN, Wijndaele K, Dunstan DW, ym. Objectively measured sedentary time, physical activity, and metabolic risk: the Australian Diabetes, Obesity and Lifestyle Study (AusDiab). Diabetes Care 2008;31:369–71.
10. Healy GN, Dunstan DW, Salmon J, ym. Breaks in sedentary time: beneficial associations with metabolic risk. Diabetes Care 2008;31:661–6.