Kouluterveyspäivillä pureuduttiin nuorten pahoinvointiin
Väkivalta nuorten keskuudessa lisääntyy ja ilmenee uusilla tavoilla. Peruskoulun yläluokkalaiset kokevat aiempaa enemmän koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa. Stakesin tämänvuotisesta kouluterveyskyselystä selviää myös, että 12 % ammattiin opiskelevista ja 5 % lukiolaisista tytöistä oli ollut vastentahtoisesti yhdynnässä.
Väkivalta oli nostettu tämänvuotisten Kouluterveyspäivien teemaksi ja sitä tasapainotettiin ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja terveyden edistämisen aihepiireillä. Tuoreen kouluterveyskyselyn tuloksia oli Helsinkiin elokuun lopulla saapunut kuulemaan 750 kouluterveydenhoitajaa, koululääkäriä, opettajaa ja muita nuorten hyvinvoinnin ammattilaisia.
Tulokset puhuvat kyselystä vastaavan Stakesin erikoistutkija Minna Pietikäisen mukaan selvää kieltä. Merkittävä väkivaltaan liittyvä riskitekijä on yleistynyt päihteiden käyttö. Nuoren seksuaalinen kehittyminen on vaikea ja paineinen asia. Pihtariksi leimautumisen pelossa moni suostuu seksuaaliseen kanssakäymiseen. Tulokset heijastelevat yhteiskunnan tilaa: aikuisten päihteiden käyttö ja huostaanotot ovat myös lisääntyneet viime vuosina.
Lamavuodet ovat murentaneet yhteisöllisyyttä ja huolehtimisen verkostoa, erityisesti isoissa kaupungeissa. Nuorilla ei ole lähellä sukulaisia, eivätkä naapurit halua puuttua toisten asioihin. Isot luokkakoot, epätasaisesti jakautuneet koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut, puute psykologeista, kuraattoreista, terveydenhoitajista ja lääkäreistä, Pietikäinen listaa, osaltaan selittävät kouluterveyskyselyn kasvaneita väkivaltalukuja.
(Vasen kuva) Herkässä kehitysvaiheessa nuori tarvitsee aikuisten tukea vaikeissa päätöksissä, Minna Pietikäinen toteaa.
Lapset oireilevat olemuksellaan, toiset oppilaat reagoivat sisäänpäin, toiset ulospäin, ja heidät huomataan helpommin, Sirkku Suontausta-Kyläinpää valaisee.
Kokotoiminen koululääkäri Sirkku Suontausta-Kyläinpää Janakkalasta on tullut Helsinkiin kuulemaan kouluterveyskyselyn tuloksia. Samaa työtä tekevien tapaaminen ja yksittäiset keskustelut luentojen välillä ovat hänelle myös tärkeitä.
Suontausta-Kyläinpään alueen koululaiset voivat samoin kuin muualla Suomessa, suuri osa voi hyvin, osa huonosti ja yksi osa todella huonosti. Vaikka kouluterveydenhuollon palveluissa Janakkalan kunta jääkin hiukan alle suositusten, on kunnassa tapahtunut myös hyviä asioita. Vuosien odottelun jälkeen kuntaan saatiin 13–19-vuotiaita varten nuorisopsykologin virka.
Janakkalan kunnan kouluissa työskentelevät aikuiset, ammatista riippumatta, ovat ottaneet tavakseen mennä kysymään oppilaalta, mikä tämän on, jos havaitsevat, että joku asia ei ole kohdallaan. Lapsi voi olla vetäytyvä ja eristäytyvä, hänellä ei ole kavereita tai hänellä saattaa olla mustelmia.
Meidän koulumme terveydenhoitajat ovat pitkään olleet talossa ja he tuntevat oppilaat. Yläkouluun siirtymisen nivellysvaihe on kriittinen. Kouluterveydenhoitajat haastattelevat kaikki 7-luokkalaiset ja heidän vanhempansa. Keskustelussa syntyy molemminpuolinen luottamus oppilaitten, vanhempien ja kouluterveydenhuollon välille. Se on hyvä pohja yhteistyölle.
Aikaisemmin terveyskeskuslääkärinä työskennellyt Sirkku Suontausta-Kyläinpää kertoo, että kokotoimisena koululääkärinä hän katselee aivan eri maailmaa, kuin koululla silloin tällöin pistäytyvä lääkäri. Hän kavahtaa kuntien halua ulkoistaa palveluja yksityisille firmoille, jotka kehuvat purkavansa kahden vuoden koululääkärijonon kahdessa viikossa.
- Mietin kuinka kokonaisvaltaisesti kukaan siinä kerkiää ajattelemaan.
Lehtori Leena Lerssi auttaa kouluterveyslähettilään roolissa Kajaanin ammattikorkeakoulua Kouluterveyskyselyn tulosten tulkinnassa ja kehittämisehdotusten laadinnassa. Kajaanissa oppilaat ideoivat parannuksia kyselyssä havaittuihin epäkohtiin. Näin ratkaistiin välipalamahdollisuus ja juomaveden saanti koulupäivän aikana
Lisää Kouluterveyskyselystä:
info.stakes.fi/kouluterveyskysely/FI/index.htm
Liisa Palonen
KTL, Viestintä