Nuorten miesten ajatuksia terveydestä
Varusmiesten ravitsemus -tutkimuksessa tutkittiin uusien alokkaiden terveystajua osana laajaa kyselyä. Varusmiesten enemmistö oli sitä mieltä, että vastuu terveydestä on yksilöllä. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut velvollisuutta elää terveellisesti.
Alun perin Suomen Akatemian Youth Cultures as Health Literacy - tutkimuskonsortiossa esitetty terveystaju-käsite (1) on aikaisemmissa tutkimuksissa käytettyä terveyden lukutaitoa laajempi käsite. Se ei viittaa vain yksilön terveystietoon vaan myös terveyden sosiaalisiin, kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin.
Varusmiesten ravitsemus -tutkimuksessa (VARU) toteutettiin vuoden 2007 aikana lomakekysely Panssariprikaatissa ja Kainuun Prikaatissa aloittaneiden varusmiesten keskuudessa (2). Palveluksen ensimmäisen viikon aikana täytetty lomake sisälsi mm. terveystajua kartoittavia kysymyksiä.
VARU-lomaketutkimusta varten laadimme asenneväittämiä, joilla kartoitetaan terveystajun määrällisesti mitattavia ulottuvuuksia. Niiden kautta voidaan tavoittaa varusmiesten suhtautumista omaan terveyteen ja sen vaalimiseen. Väittämät toimivat myös syötteinä tutkimuksen laadulliselle osiolle, mm. vuoden 2008 aikana suoritettavalle osallistuvalle havainnoinnille varuskunnissa.
Terveydestä huolehditaan oman itsen takia
Kuviossa 1 on esitetty vuoden 2007 saapumiserien suhtautuminen terveyteen ja terveelliseen elämäntapaan varusmiespalveluksen alkaessa. Kuviossa on yhdistetty täysin samaa mieltä olevat ja jokseenkin samaa mieltä olevat sekä vastaavasti täysin eri mieltä olevat ja jokseenkin eri mieltä olevat vastaajat.
Selvä enemmistö nuorista miehistä katsoi ihmisen olevan itse vastuussa omasta terveydestään ja uskoi, että terveellinen elämäntapa on mahdollinen jokaiselle suomalaiselle. Yksilöllistä vastuuta kuvastaa myös se, että enemmistö nuorista miehistä ilmoitti pitävänsä huolta terveydestään ennen muuta itsensä takia. Kuitenkin selvästi harvempi, vain kolmannes, näki terveelliset elämäntavat jokaisen velvollisuutena. Yksilön vastuu omasta terveydestä ei välttämättä konkretisoitunut rationaalisena terveyskäyttäytymisenä. Vain reilu neljännes ilmoitti ottavansa ruokailussa huomioon ruokaympyrän suositukset ja 14 prosenttia arvioi, ettei terveys ole vielä ajankohtainen asia.
Kuvio 1. Palvelukseen astuvien varusmiesten terveystajun osioita Panssariprikaatin ja Kainuun Prikaatin vuoden 2007 saapumiserissä, % (N = 1 173).
Osaa terveysvalistus ahdistaa
Vaikka enemmistö nuorista varusmiehestä jakoi monia terveyteen liittyviä näkemyksiä, jakautuivat vastaukset joidenkin väitteiden suhteen. Erityisesti terveellisen elämäntavan ahdistavuuden, rajoittavuuden ja velvoittavuuden arvioiminen oli varusmiehille hankalaa (kolmasosa vastasi ”ei eri, eikä samaa mieltä”). Yhtenäisen kollektiivisen terveystajun sijaan varusmiehillä on useita tapoja jäsentää terveyteen liittyviä valintoja, terveystietoa ja terveydenedistämistä. Osa nuorista miehistä kokee terveyspyrkimyksen kiinnostavana ja jopa velvoittavana, osa kokee sen pikemminkin ahdistavana.
Muissa tutkimuksissa on havaittu, että nyky-kulttuurissa vallitsevaan terveyden edistämisen eetokseen liittyy käsitys terveyden vaalimisesta jokaisen henkilökohtaisena vastuuna, jopa moraalisena velvoitteena. Varusmiesten vastauksissa vastuu omasta terveydestä täsmentyi yksilölliseksi vastuuksi omista valinnoista, mutta ei välttämättä velvollisuudeksi elää terveellisesti. Tällöin kollektiivisesti suunnattu terveysvalistus voi tuottaa lisääntyvän terveystietoisuuden sijaan myös kapinointia terveysvalistusta kohtaan (3).
Myöhemmin esitettävässä varusmiesaineiston tarkemmassa analyysissä ja tutkimuksen etnografisessa osiossa selvitetään, miten nuorten miesten terveystaju on yhteydessä ruokavalintojen ja muiden elintapojen terveellisyyteen armeija-aikana ja sen jälkeen, sekä miten terveydenedistämisen ja elintapoihin puuttumisen vastustaminen mahdollisesti kasautuu joihinkin varusmiesryhmiin.
Kirjoittajat
Piia Jallinoja, erikoistutkija
KTL, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto
Anni Ojajärvi,
Mikko Salasuo ja
Tommi Hoikkala
Nuorisotutkimusverkosto
1. Hoikkala, T., Hakkarainen, P. & Laine, S. (Toim.). (2005). Beyond health literacy. Youth cultures, prevention and policy. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, & Stakes.
2. Jallinoja P, Sahi T, Uutela A (toim). Varusmiesten ravitsemus, terveyden riskitekijät ja terveystaju. VARU-interventiotutkimuksen palvelukseenastumisvaiheen tulokset Panssariprikaatissa ja Kainuun Prikaatissa vuonna 2007. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2008.
3. Salasuo M. Ecstasy Users and Health Literacy – Identifying, Preventing and Reducing Risks and Health Problems. Teoksessa: Hoikkala T, Hakkarainen P ja Laine S, (toim.) Beyond health literacy; Youth cultures, prevention and policy. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, & Stakes, 2005:139–53.
Kajaanin muonituskeskuksen ruokalassa syö päivittäin 2 400 varusmiestä monta kertaa päivässä. Tarjolla on tehokasta ja hyvien ravintoarvojen ruokaa.
Kuva: Tommi Hoikkala