Tapaturmat ovat yhteydessä nuorten elämäntyyliin. Nuorten vapaa-aika kuluu paljolti oman kaveri- tai harrasteporukan kanssa. Ryhmässä nuoret ovat alttiita osallistumaan riskikäyttäytymiseen. Riskikäyttäytyminen on aktiivista ja vapaaehtoista, ja erilaisilla riskikäyttäytymisillä on myös taipumus kasautua.
Omien rajojen kokeilu on osa nuoruutta. Riskeistä ei tarvitsekaan täysin luopua, sen sijaan on tärkeää pystyä arvioimaan tilanteita kriittisesti. Tapaturmat ovat usein seurausta harkinnan puutteesta. Nuorille tyypillistä riskikäyttäytymistä on autolla kaahailu, humaltuneena ajo tai humaltuneen kuskin kyytiin meno, itsetuhoinen tai väkivaltainen käytös ja osallistuminen riskialttiisiin urheilu- ja vapaa-ajan harrastuksiin. Ylipäätään runsas alkoholin kulutus ja huumeiden käyttö on riskikäyttäytymistä. Kolmasosa tapaturmista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena.
Nuoria kuolee eniten tapaturmiin, itsemurhiin ja väkivaltaan. Maailman terveysjärjestön mukaan 15–29-vuotiaat menettävät eniten terveitä elinvuosia tapaturmaisen tai väkivaltaisen vammautumisen tai kuoleman vuoksi. Nuorten osuus vamman tai kuoleman vuoksi menetetyistä vuosista on enemmän kuin kolmannes. Tapaturmat, itsemurhat ja väkivalta on merkittävä terveydellinen uhka nuorille. Erilaiset vammautumiset saattavat rajoittaa nuorten tulevaisuutta, kuten uramahdollisuuksia tai liikuntaharrastuksia.
Yleisimmin nuoret loukkaantuvat liikenteessä, urheillessa tai vapaa-ajalla. Nuoruudessa elämänpiiri laajenee lapsuuteen verrattuna. Myös tapaturmapaikat muuttuvat moninaisemmiksi. Kuolemaan johtavat tapaturmat muodostavat vain murto-osan kaikista tapaturmista. Suurin osa lievistä haavoista ja loukkaantumisista hoituu kotikonstein. Suomalaisten nuorten yleisin syy sairaalareissuun on kaatuminen, mutta sairaalakäyntejä kertyy myös liikennetapaturmien ja itsensä vahingoittamisen vuoksi.
Nuorten tapaturmia ehkäistään tehokkaimmin erilaisilla toimenpiteillä, kuten ympäristösuunnittelulla ja nopeusrajoitteilla. Asenteiden muuttamiseen ne eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan niihin pystytään vaikuttamaan kasvatuksellisin keinoin.
Euroopassa on toteutettu muutamia riskikäyttäytymiseen keskittyviä tapaturmien ehkäisyprojekteja. Yksi näistä on Hollannissa ja Unkarissa toteutettu pilottihanke, jossa koulun ulkopuolinen koulutettu ohjaaja kävi kouluissa keskustelemassa oppilaiden kanssa riskikäyttäytymisestä. Keskusteluun johdattelivat YouTube-videopätkät, joissa kuvataan nuorten riskikäyttäytymistä. Videopätkissä nähdään nuoria muun muassa kaahamassa autolla ja moottoripyörällä, juomassa alkoholia ja käyttäytymässä väkivaltaisesti tai itsetuhoisesti. Videopätkät nähtyään oppilaat keskustelivat ohjaajan johdolla riskikäyttäytymisestä.
EU:ssa käynnissä olevassa AdRisk-projektissa nuorten tapaturmien ehkäisyä lähestytään kokonaisvaltaisesti riskikäyttäytymisen kautta. Tavoitteena on vaikuttaa nuorten arviointikykyyn. Tarkoituksena ei ole vähentää riskikäyttäytymistä sinänsä, vaan auttaa nuoria ottamaan riskejä turvallisemmin. Tämä tarkoittaa riskitilanteiden parempaa tunnistamista ja kykyä kieltäytyä liian vaarallisesta toiminnasta. Nuorten riskikäyttäytymiseen liittyviä työkaluja ollaan liittämässä AdRisk-projektin internetissä julkaistavaan työkalulaatikkoon, josta niitä on myös muiden maiden helppo hyödyntää.
Heli Kumpula, tutkija
KTL, Koti- ja vapaa-ajantapaturmien ehkäisyn yksikkö
AdRisk-projektin (Community Action on Adolescents and Injury Risk) tavoitteena on 15–24-vuotiaiden tapaturmien, itsemurhien ja väkivallan vähentäminen Euroopassa. Projektin tuotoksena julkaistaan syyskuussa 2008 uusia ehkäisevän toiminnan välineitä. Syyskuun lopulla julkaistaan katsaus nuorten tapaturmatilanteeseen Euroopassa, opas hyviin käytäntöihin ja strategia nuorten tapaturmien ehkäisemiseksi.
Hankkeen internetsivulle kootaan myös kattava tietopaketti erilaisten interventioiden ja hankkeiden suunnittelua varten. Julkaistava materiaali on englanninkielistä. Tiivistelmä tapaturmatilanteesta ja strategiapaperi ilmestyvät myöhemmin syksyllä suomenkielisenä.
(Kuva: Heli Kumpula)