Terve, tulevaisuus! – hyvinvointia oululaisille lapsille ja nuorille
Korkean syntyvyyden alueena tunnettu Oulu tarjoaa hedelmällisen maaperän lasten ja nuorten terveyden edistämiselle. Kaupungissa edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia poikkihallinnollisella yhteistyöllä ja vanhemmuutta vahvistamalla. Tavoitteena on maan hyvinvoivin ja tervein väestö vuoteen 2015 mennessä.
Oulun ikärakenne on muihin kaupunkeihin verrattuna varsin nuori. Muuttoliike tuo kaupunkiin opiskelijoita, ja nuoria perheitä saapuu seudulle työn perässä. Noin joka kymmenes oululainen on peruskoulun oppilas. Oulu tunnetaan koulukaupunkina.
Lasten ja nuorten terveyden edistämisellä on Oulussa vahvat perinteet. Stakesin kouluterveyskyselyihin kaupunki on osallistunut vuodesta 1997. Kyselyistä on saatu arvokasta tietoa peruskoulun yläluokkalaisten sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden terveydestä, elinoloista ja koulukokemuksista. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn tulokset saatiin syksyllä 2007.
- Nuorten ylipaino on lisääntynyt tasaisesti ja se näkyy erityisesti tässä viimeisimmässä kyselyssä, kertoo ylilääkäri Seppo Voutilainen Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta. Pojista ylipainoa on jo lähes joka viidennellä. Julkisuudessa paljon esillä ollut varusmiesten pulskistuminen näkyy siis jo peruskoulussa.
- Ylipainon lisäksi pääkipu, niska- ja hartiasäryt ja erilaiset masennusoireet ovat yleisiä, etenkin tytöillä, Voutilainen listaa nuorison tavallisimpia terveyspulmia. Vaikka suurimmalla osalla asiat ovat varsin hyvin, on Voutilaisen mukaan olemassa pieni mutta kasvava joukko nuoria, joille näyttää kasaantuvan paljon erilaisia ongelmia. - Kyselyissä on noussut myös erityisen selvästi esille perheen ja vanhemmuuden vaikutus nuorten hyvinvointiin.
Kouluterveyskysely ohjaa käytännön toimia
Kouluterveyskyselyn esille tuomiin ongelmiin on Oulussa tartuttu luomalla Terve, tulevaisuus! -toimintamalli. Tämä lasten ja nuorten terveyden edistämisen malli on rakennettu joustavaksi, ja sen yhteiset tavoitteet määritellään säännöllisin väliajoin Kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta. Lisäksi koulut voivat valita omia teemojaan koulukohtaisten tulosten perusteella. Vuosien 2008–2011 yhteisiksi tavoitteiksi on valittu ylipainon ehkäisy ja niska- ja hartiasärkyjen vähentäminen. Koulukiusaamista kitketään aikaisempaa pontevammin, ja vanhemmuuden tukeminen on valittu keskeiseksi painopisteeksi.
Terve, tulevaisuus! on esimerkki siitä, miten terveyttä voidaan parhaimmillaan edistää poikkihallinnollisella yhteistyöllä ja johdon sitouttamisella. - Oulussa tavoitteeksi on otettu se, että terveyttä edistävä ajattelumalli sisältyy kaikkeen päätöksentekoon ja jo olemassa oleviin rakenteisiin. Tällä tavalla sitoutuminen on mahdollisimman laajaa ja toisaalta vältytään ylimääräiseltä byrokratialta, Voutilainen kertoo.
Toimintamalli hyväksyttiin keväällä 2005 Oulun sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä opetus-, liikunta, nuoriso- ja kulttuurilautakunnissa, jonka jälkeen se sai kaupunginvaltuuston vahvistuksen. - Kaupungin virastojen johto on yksiselitteisesti sitoutunut mallin tavoitteisiin, Voutilainen iloitsee. Sitoutumista on edesauttanut laajapohjainen strategiatyö ja se, että Oulu oli mukana TEJO-hankkeessa (Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen) vuosina 2005–2007.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun lehtorilla
Tiina Tervaskanto-Mäentaustalla on pitkä kokemus oululaisten lasten ja nuorten terveyden edistämisestä. Hän kuuluu Stakesin koordinoimaan Kouluterveyslähettiläiden verkostoon. Kouluterveyslähettiläät ovat terveysalan asiantuntijoita, joiden tehtävänä on välittää Kouluterveyskyselyn tuloksia kouluille ja päättäjille. Tervaskanto-Mäentaustalla on ollut keskeinen rooli Oulun Terve, tulevaisuus! -mallin ideoinnissa ja toteutuksessa.
- Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnettiin Oulussa aiemmin melko sattumanvaraisesti. Terve, tulevaisuus! -mallin avulla yhteistyöstä on tullut johdonmukaisempaa ja arvokkaat kouluterveyskyselyn tulokset on johdettu käytännön toiminnaksi kouluilla, hän kertoo.
Koulut keskiössä
Terve, tulevaisuus! -mallin mukaisia teemoja työstetään kouluilla eri puolella Oulua. Käytännön toimijoita ovat nuoret itse, opettajat, vanhemmat ja viranomaiset. - Järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana tapahtumien toteutuksessa. Erityisesti Terveys ry on ollut hyvä yhteistyökumppani, Tervaskanto-Mäentausta kiittelee.
- Mukana toiminnassa on ollut myös joukko Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita, joiden opintojaksoja on integroitu suoraan kouluille.
Toimintaa on ollut paljon. Jokaisessa koulussa on vähintään herätty mallin eteenpäin viemiseksi. Teemoja on käsitelty oppitunneilla, teemapäivinä ja erilaisissa tapahtumissa.
Terveellisiä ravintotottumuksia, päihteettömyyttä ja liikuntaa on korostettu useissa kouluissa. Eräällä alueella otettiin teemaksi unen merkitys terveydelle. Toisella alueella teemana on ollut turvallisuus. Yhdeksäsluokkalaisten suun terveyttä edistettiin Suukko-tapahtumassa, jonka järjestämiseen osallistui hammashuollon väen lisäksi opiskelijoita Oulun yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta.
Vanhemmat ovat saaneet tietoa internetin kautta, vanhempainilloissa ja luentotilaisuuksissa. Kasvatukseen ja murrosikään liittyvät aiheet ovat olleet erityisen suosittuja. Esimerkiksi Väestöliiton asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatoren luentoa saapui Oulussa kuulemaan yli 830 vanhempaa. Vanhemmilla on ollut selkeä tarve saada vertaistukea ja vinkkejä vanhemmuuteen.
Vaikka Terve, tulevaisuus! -mallissa on onnistuttu tavoittamaan suuri joukko vanhempia, löytää Seppo Voutilainen mallista myös kehitettävää.
- Kontaktipintaa täytyy saada vielä laajemmaksi, jotta mukaan saadaan myös ne vanhemmat, jotka eivät normaalisti käy vanhempainilloissa. Pitäisi miettiä keinoja, joilla tilaisuudet saataisiin entistä houkuttelevimmiksi ja kynnystä vieläkin matalammaksi, hän pohtii.
Terveyserot haasteena
Viime syksynä Oulu ja Kainuu olivat pilotteina ammattioppilaitoksiin suunnatussa kouluterveyskyselyssä. Kysely osoitti suuria eroja lukiolaisten ja ammattikoululaisten terveydessä, terveystottumuksissa ja tiedoissa. Ammattikoululaisista lähes joka toinen tupakoi päivittäin. Lisäksi humalahakuinen juominen ja huumekokeilut ovat ammattiin opiskelevilla noin kaksi kertaa yleisempiä kuin lukiolaisilla. Toisaalta koulu-uupumusta ja opiskeluvaikeuksia esiintyy ammattiin opiskelevilla harvemmin.
- Olemme pohtineet paljon sitä, mikä osuus koululla ja kaveriporukalla on nuorten terveyskäyttäytymiseen ja toisaalta sitä, miten jo peruskoulussa voitaisiin vaikuttaa myöhempiin valintoihin. Pyrkimys tietysti olisi vaikuttaa mahdollisimman aikaisin, Voutilainen pohtii.
- Selvää on kuitenkin se, että pelkällä valistuksella ei terveyttä edistetä, rajojakin tarvitaan. Hyvä esimerkki on Oulun seudun ammattioppilaitoksessa vastikään tehty päätös, jonka mukaan koulu on ollut elokuusta alkaen savuton oppilaitos, Voutilainen havainnollistaa.
Meri Rova, tiedottaja
KTL, Lasten ja nuorten terveyden osasto
Lisätietoa
Terve, tulevaisuus! -toimintamallin esite:
http://www.ouka.fi/sote/lomakkeet/tervetulevaisuus_naytto.pdf
Kouluterveyskyselystä toimintaan -kehittämishanke (2005–2007). Hankkeen loppuraportti, sivut 25–35.
Verkossa:
http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/R17-2008-VERKKO.pdf
Kuvio 1. Stakesin Oulun läänin uusin kouluterveyskysely osoittaa, että päänsärky ja niska- ja hartiasärky ovat yleisiä jo yläasteikäisillä, erityisesti tytöillä.
http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/FI/tulokset/oulu.htm