Huoli hyvinvoinnin tuottajista, tulevista aikuisista ja työvoimasta sai Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D -hankkeen kiinnittämään huomionsa myös lapsiin ja nuoriin. Koulutoimi, päivähoito, ruokapalvelu, liikuntatoimijat ja terveydenhuolto kytkettiin ennaltaehkäisevään työhön. Tuloksena syntyi Tervehet Mukulat -aineisto, joka esiteltiin ja jaettiin jokaiseen eteläpohjalaiseen kuntaan.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, Dehkon 2D -hanke, toteutettiin vuosina 2003–2007 Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä. Hankkeen päämääränä oli saada tyypin 2 diabeteksen järjestelmällinen seulonta ja ehkäisy osaksi perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon pysyvää toimintaa.
Etelä-Pohjanmaalla lasten ja nuorten kanssa työskentelevät viestittivät huolestuttavasta lasten ja nuorten jaksamisen ja painonhallinnan suuntauksesta heti hankkeen alkuvaiheessa. Jo tätä ennen terveydenhuollon toimijoita oli tuettu laatimaan järjestelmä, jolla tunnistettiin suuressa sairastumisriskissä olevat aikuiset, ja maakuntaan oli laadittu yhtenäiset hoitopolut palveluketjuineen.
Kun hankkeessa todettiin, ettei opetuskäyttöön ja vanhempainiltoihin sopivaa selkeää ja käytännöllistä elämäntapaohjausaineistoa ollut tarjolla, ehdotettiin viidelle koululle ja -päiväkodille uraauurtavaa yhteistyötä. Työn tuloksena syntyi ravitsemusta, liikuntaa, unta ja lepoa sekä suun terveyttä käsittelevä Tervehet Mukulat -aineisto.
Päivähoito- ja kouluruokailu vaikuttavat kodin lisäksi merkittävästi lasten ruokailutottumuksiin. Hankkeessa selvitettiin kouluruokailun ravitsemuksellista laatua vuonna 2004, ja siinä todettiin kehittämistarpeita. Dehkon 2D -hankkeen kannustamana ruokapalveluhenkilöstö uudisti koulu- ja päivähoitoruokailua useissa kunnissa. Lisäksi vaikutettiin aktiivisesti kunnallisiin elintarvikkeiden hankintakriteereihin.
Vuonna 2007 toistetun selvityksen tuloksissa näkyvät selvästi suositusten mukaiset muutokset. Rasvaton maito valtasi kevytmaidon paikan suosituimpana maitona, eikä muutos vähentänyt maidon käyttöä. Rasvat ovat vaihtuneet pehmeiksi. Salaattien ja raasteiden menekki on lisääntynyt, kun niiden raaka-aineita ei sekoita keskenään vaan lapset voivat valita niistä mieleisensä. Pääasia on, että kasviksia syödään. Kouluja kannustettiin runsaskuituisen pehmeän leivän tarjoamiseen kuidun saannin lisäämiseksi. Aluksi ruisleipä ei ollut oppilaiden suosiossa, mutta menekki lisääntyi vähitellen. Jäi vaikutelma, etteivät lapset olleet tottuneet siihen kotonakaan.
Lapset viestivät vanhemmilleen herkästi, jos ruokatarjonnassa palataan entiseen. Vanhempien, lasten ja henkilöstön palautteista voidaan päätellä, että toimijat ja väestö ovat virittäytyneet huomioimaan maun lisäksi myös tarjottavan ruuan ravitsemuksellisen laadun.
Koulujen ja päivähoidon henkilöstö on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että ympäristöä ja toimintamalleja on kehitetty liikunnallisuutta suosivaksi. Vanhempainiltoihin halutaan terveyteen liittyviä esityksiä aiempaa enemmän. Terveyden edistämisen työ on vaikeaa, ja tulokset näkyvät hitaasti. Esimerkkimme osoittavat kuitenkin pienten mutta merkittävien muutosten olevan mahdollisia. Perheiden tueksi ja terveydenhuollon asiakasohjaukseen on laadittu arkeen sopiva elämäntapaohje Onni ja Ilona.
Nuorisolle on suunnattu oma elämäntapaohjeensa, Ranking-lista hyvään oloon ja terveyteen. Nettisukupolvelle koottiin samaan yhteyteen linkit terveystesteihin. Hanke on myös osallistunut toisen asteen koulutusmessuille, joissa toteutettiin nuorisoa kiinnostanut näyttely. Samalla oli luonteva tilaisuus myös henkilökohtaisen syvennetyn elämäntapaohjauksen antamiseen.
Koululaisten painomittauksista ei ollut ennen Dehkon 2D -hanketta tehty yhdessäkään kunnassa kuntakohtaista yhteenvetoa. Hanke innosti 19 eteläpohjalaista kuntaa tilastoimaan peruskoululaisten ylipainon asteen. Epämiellyttävä totuus on, että 23 % peruskoululaisista on ylipainoisia ja heistä 9 % lihavaksi luokiteltavia (pituus-paino yli +40 %).
Painotilastojen yhteenvedon toimittaneissa kunnissa oli suuria eroja. Vaihteluväli oli peräti 16–35 %. Tieto antaa kunnille välineen arvioida jatkossa päätöstensä ja toimiensa vaikuttavuutta. Samalla olisi mielenkiintoista tutkia mistä suuret koulu- ja kuntakohtaiset erot syntyvät. Joissakin kunnissa on jo ryhdytty rakentamaan ylipainoisten lasten hoitopolkuja. Pienten lasten painonhallintaan vaikutetaan erityisesti vanhempien kautta, mutta kunnan eri päätöksillä on myös kiistaton merkitys.
Arja Hyytiä, aluekoordinaattori
Hilpi Linjama, ravitsemussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Dehkon 2D -hanke
Kuvio 1. Peruskoululaisten ylipainon aste Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa. Mukana 19 kuntaa, joissa yhteensä 11 097 oppilasta ja 118 992 asukkaan väestöpohja. Painotietoja kerättiin vuosina 2006–2008.