Suomessa on jo 1960-luvulta seurattu väestön terveyden ja terveyskäyttäytymisen kehitystä kansallisilla terveystarkastustutkimuksilla. Tätä tärkeää tietoa käytetään terveyspolitiikan suunnittelun ja tulosten seurantaan sekä terveyspalveluiden kehittämiseen ja resursointiin. Eurooppaan ollaan vasta nyt luomassa yhtenäistä järjestelmää luotettavan, vertailukelpoisen terveystiedon keräämiseksi.
Kansallisessa terveystarkastustutkimuksessa Suomen väestöstä poimitaan satunnaisotos väestörekisteristä ja näin valitut henkilöt kutsutaan erityiseen terveystarkastukseen, joka sisältää kysymyslomakkeen henkilön taustatiedoista, terveydentilasta ja terveyskäyttäytymisestä, kuten tupakoinnista ja alkoholinkäytöstä. Tämän lisäksi tutkittaville tehdään joukko fysiologisia mittauksia, kuten verenpaineen mittaus, pituuden ja painon mittaus, sekä heistä otetaan mm. veri-, virtsa- ja sylkinäytteitä. Lomaketietojen, mittausten ja kerättyjen näytteiden pohjalta voidaan laskea koko väestöä koskevia terveysosoittimia, jotka kertovat miten suomalaiset voivat ja millaisia terveysriskejä heillä on.
2000-luvulla Suomessa tehtyjen terveystarkastustutkimusten, kuten FINRISKI:n (1) ja Terveys 2000:n (2) tulosten pohjalta tiedämme, että suomalaisista aikuisista noin 20 % on liian lihavia ja noin 5 % sairastaa diabetesta. Yli 65-vuotiaista miehistä noin 30 %:lla ja naisista noin 40 %:lla on vaikeuksia kävellä portaita yhden kerrosvälin ja noin 30 %:lla miehistä ja noin 50 %:lla naisista on vaikeuksia kantaa kauppakassia (5 kg) 100 metrin matka. Nämä ja monet muut suomalaisväestön terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuvaavat tiedot on saatu juuri näistä terveystarkastustutkimuksista.
Tästä eteenpäin käytämme termiä terveystutkimus kuvaamaan tällaista terveystarkastustutkimusta.
Liki 40 vuoden kokemus ja säännöllisesti toistettavat terveystutkimukset Suomessa ovat kansainvälisessä vertailussa omaa luokkaansa. Kansallisia väestötason terveystutkimuksia on tehty muissakin Euroopan maassa, mutta useimmissa maissa vasta viime vuosina. Romania, Ruotsi ja Norja, jotka olivat Suomen ohella ensimmäisiä maita, joissa väestön terveystutkimuksia tehtiin jo 1960- ja 1970-luvuilla, eivät ole pystyneet jatkamaan tutkimuksia säännöllisti. Saksassa ja Hollannissa toteutettiin sarja terveystutkimuksia 1980- ja 1990-luvuilla, mutta niissäkään ei tutkimuksia ole jatkettu säännöllisesti. Englannissa terveystutkimuksia on tehty vuosittain 1991 lähtien. Vuosituhannen vaihteen tietämissä, ja erityisesti parin viime vuoden aikana, terveystutkimuksia on aloitettu eri puolilla Eurooppaa. Kehitys kuvastaa Euroopassa laajalti olevaa kiinnostusta ja havaittua tarvetta terveystarkastuksia ja niistä saatavaa tietoa kohtaan.
EU:n terveysalan vuosien 2008–2013 toimintaohjelman (3) teemana on yhdessä kohti terveyttä (Together for Health). Ohjelman kolme päätavoitetta ovat kansalaisten terveysturvan parantaminen, terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sekä terveystiedon ja tietämyksen tuottaminen ja välittäminen. Toimintaohjelmassa on erityisesti mainittu, että sekä EU että jäsenvaltiot tarvitsevat järjestelmällisesti kerättyä ja analysoitua tietoa terveydestä voidakseen seurata kansalaisten terveyttä sekä kehittääkseen terveysstrategioita, politiikkaa ja toimenpiteitä paremman terveyden saavuttamiseksi.
Nyt kun useat Euroopan maat ovat aloittaneet tai aloittamassa kansallisia terveystutkimuksia on otollinen hetki luoda vertailukelpoinen järjestelmä. Muuten päädymme tilanteeseen, jossa kukin maa tekee terveystutkimukset omalla tavallaan. Sen jälkeen kun maat ovat jo rakentaneet kansallisen terveystarkastusjärjestelmänsä, on huomattavasti vaikeampi ryhtyä muuttamaan menetelmiä yhtenäisiksi. Maiden ensisijainen kiinnostus on seurata kehitystä omassa maassaan, ja mittausmenetelmien muuttaminen saattaa vaarantaa tämän.
EU:n Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto (DG/Sanco) yhdessä Euroopan tilastoviraston (Eurostat) kanssa on kehittänyt Euroopan terveystutkimusjärjestelmää, johon kuuluu kolme pääosiota: terveyshaastattelut, terveystarkastustutkimukset ja eurooppalainen terveyshaastattelujen ja terveystarkastustutkimusten tietokanta (4).
Kansanterveyslaitos (KTL) on aktiivisesti kehittämässä kaikkia kolmea osa-aluetta. KTL:n asiantuntijat ovat osallistuneet terveyshaastatteluosion sisällön sekä menetelmien kehittämiseen. Terveystarkastustutkimusten osalta KTL on koordinoinut ’Feasibility of European Health Examination Survey’ (FEHES) -projektia, jossa on selvitetty mahdollisuutta toteuttaa vertailu kelpoisia terveystarkastustutkimuksia kaikissa Euroopan maissa sekä valmisteltu suositukset käytettävistä menetelmistä (5). Belgiassa sijaitsevaa terveyshaastattelujen ja terveystarkastustutkimusten tietokantaa (6) on kehitetty Belgian kansanterveyslaitoksen ja KTL:n yhteistyönä. Näiden lisäksi KTL koordinoi eurooppalaisten terveysindikaattoreiden käyttöönottoa ja kehitystä ECHIM-projektissa (7).
Keväällä 2008 FEHES-projekti järjesti yhdessä EU:n terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston kanssa kokouksen (Workshop on health examination surveys in Europe), johon oli kutsuttu kaikkien EU jäsenmaiden ja hakijamaiden edustajat keskustelemaan terveystutkimusten tarpeellisuudesta ja menetelmistä (8). Kokoukselle toivotaan jatkoa, jotta eri maissa terveystutkimuksia tekevät saisivat uusia tilaisuuksia keskustella menetelmistä, tuloksista ja muista tutkimuksiin liittyvistä kysymyksistä.
FEHES-projekti osoitti, että kansallisten, vertailukelpoisten terveystutkimusten toteuttaminen on mahdollista suurimmassa osassa Euroopan maita. Mailla on suuri kiinnostus ja tarve tehdä näitä tutkimuksia, ja useilla mailla on myös tarvittavaa tietotaitoa niiden toteuttamiseksi. Kansainvälinen koordinointi ja yhteistyö katsotaan tarpeelliseksi, jotta kansalliset tulokset olisivat luotettavia ja vertailukelpoisia muiden maiden tulosten kanssa.
EU:n terveysalan toimintaohjelmaan on vuodelle 2008 kirjattu Eurooppalaisen terveystutkimuksen pilotointi yhdeksi tärkeistä komission toiminta-alueista. Ajatuksena on, että noin kymmenessä Euroopan maassa toteutettaisiin terveystutkimuspilotti kansallisin voimin noudattaen FEHES-projektin laatimia mittausmenetelmäsuosituksia. Tutkimusten koordinointi, laadunvalvonta ja aineiston käsittely ja raportointi hoidettaisiin keskitetysti.
Suomessa terveystutkimuksia on tehty jo 1960-luvulta lähtien, ja niiden antama tieto on todettu tarpeelliseksi ja korvaamattomaksi niin terveyspolitiikan kuin tutkimuksenkin kannalta. On hienoa, että myös muille Euroopan maille on avautumassa sama mahdollisuus terveystutkimustiedon hyödyntämiseen sekä kansallisesti että Euroopan tasolla, ja voimme entistä paremmin vertailla suomalaisten ja muiden maiden kansalaisten terveyttä. Kansallisia tutkimuksia laajennetaan kansainvälisen suunnan lisäksi myös kansallisesti ulottamalla ne alueelliselle tasolle. Vaikka Euroopan terveystutkimuksen tavoite on tuottaa tietoa kansallisella tasolla, ja mahdollistaa eri Euroopan maiden vertailtavuus, on aivan yhtä tärkeää että kansallisesti mietitään millaista tietoa tarvitaan ja voidaan kerätä myös alueellisesti.
Suomessa on suunnitelma toteuttaa seuraava väestön terveystutkimus vuonna 2012. FEHES-projektin laatimat mittausmenetelmien suositukset ovat hyvin lähellä Suomessa aikaisemmin käytettyjä menetelmiä, mutta myös eroja löytyy. Mittausmenetelmien ja -laitteiden kehitys aiheuttavat tarvetta muuttaa suosituksia. Myös Suomessa joudutaan miettimään miten parhaiten säilytämme mittausten vertailtavuuden aikaisempiin tutkimuksiin ja miten takaamme kansainvälisen vertailtavuuden. Myös mahdollisissa alueellisissa terveystutkimuksissa olisi hyvä käyttää samoja menetelmiä, jotta tuloksia voidaan verrata alueiden välillä ja kansallisiin tuloksiin.
Hanna Tolonen, projektipäällikkö
KTL, Terveyden edistämisen ja kroonistentautien ehkäisyn osasto
etunimi.sukunimi(at)ktl.fi
Verkkosivuja
Kirjallisuutta