Luottavatko suomalaiset terveydenhuollon toimijoihin?
Enemmistö suomalaisista on vähintään kuullut Kansanterveyslaitoksesta ja Stakesista ja vain pieni vähemmistö ei luota näihin laitoksiin. Kolmannes suomalaisista puolestaan tuntee vähäistä luottamusta terveyskeskuksia kohtaan, kun taas julkisiin sairaaloihin ja yksityisen terveydenhuoltoon luotetaan paremmin.
Stakes ja Helsingin yliopiston Sosiologian laitos tekivät alkuvuodesta 2007 biopankkeja ja lääketieteellistä tutkimusta koskeva postikyselyn 25–64-vuotiaiden suomalaisten parissa (1). Vastausprosentti oli 50 % (n=1 192). Kysely on osa Potilasosallistumisen uudelleenarviointi biolääketieteellisessä tutkimuksessa -hanketta (PUBIT). Biopankkeja koskevien kysymysten lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka hyvin he tuntevat eri terveydenhuollon toimijoiden toimintaa ja kuinka hyvin näihin tahoihin luotetaan.
Vastaajista 96 % ilmoitti tietävänsä Kansaneläkelaitoksen (KELA) toiminnasta kun taas Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) toiminnasta tiesi vain 24 % (kuvio 1). Kansanterveyslaitoksen (KTL) toiminnasta tiesi 49 % ja Stakesin toiminnasta 38 % vastaajista. Enemmistö vastaajista oli kuitenkin vähintäänkin kuullut sekä KTL:n (94 %) että Stakesin (89 %) toiminnasta. Tietämys lisääntyi jonkin verran iän mukana, ja naiset tiesivät Stakesin toiminnasta jonkin verran paremmin kuin miehet.
Luottamus terveyskeskuksiin vähäisintä
Enemmistö vastaajista tunsi hyvin tai melko suurta luottamusta julkisia sairaaloita, yksityistä terveydenhuoltoa ja yliopistoja kohtaan (kuvio 2). Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin kohdalla oli varsin paljon vastaajia, jotka eivät osanneet ottaa luottamuskysymykseen kantaa, mutta varsinaista epäluottamusta ilmaistiin harvoin.
Terveyskeskusten kohdalla 34 % vastaajista tunsi melko tai hyvin vähäistä luottamusta. Erityisen vähäistä luottamusta terveyskeskuksia kohtaan tunnettiin nuorissa ikäryhmissä: alle 35-vuotiaista 40 % ja 35–44-vuotiaista 37 % tunsi melko tai hyvin vähäistä luottamusta. Luottamus yksityiseen terveydenhuoltoon puolestaan oli päinvastaista: kun alle 35-vuotiaista 79 % tunsi hyvin tai melko suurta luottamusta, oli vastaava luku yli 55-vuotiaiden parissa 59 %. Toisaalta vanhemmatkaan ikäryhmät eivät erityisen usein ilmaisseet epäluottamusta yksityistä terveydenhuoltoa kohtaan. Sen sijaan heidän oli nuorempia ikäryhmiä vaikeampia arvioida tätä.
Nuorempien ikäryhmien vähäinen luottamus saattaa heijastella toisaalta vastaajan omia, negatiivisia kokemuksia terveyskeskuksissa ja toisaalta terveyskeskuksiin kohdistunutta kriittistä ja huolestunutta julkista keskustelua.
Miehet ja naiset eivät eronneet toisistaan terveyskeskuksia kohtaan tuntemansa luottamuksen suhteen. Naiset (70 %) luottivat miehiä (59 %) useammin yksityiseen terveydenhuoltoon, Kansanterveyslaitokseen (54 % vs. 45 %) ja Stakesiin (42 % vs. 27 %). Tässäkään erot eivät selity pääsääntöisesti sillä, että miehet tuntisivat erityisen suurta epäluottamusta näitä tahoja kohtaan.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että suomalaiset luottavat varsin laajasti terveydenhuoltojärjestelmään ja sen asiantuntijoihin (2) sekä viranomaisten toimintaan esimerkiksi SARS-epidemiaa koskevassa viestinnässä (3). Luottamusta kuvaavat tulokset eivät siis ole yllättäviä. Terveyskeskusten nauttima vähäinen luottamus kertoo kuitenkin harmillisesta kehityksestä.
Uuden laitoksen haasteena tunnettuus ja luottamus
Kansanterveyslaitos tunnettiin tutkimuksessa hieman paremmin kuin Stakes. Syitä eroon voi etsiä niin Kansanterveyslaitoksen huomattavasti pidemmästä historiasta, laitosten mahdollisista julkisuuseroista kuin siitä, että lomakkeessa Kansanterveyslaitos esiintyi koko nimellään kuin myös lyhenteenä (KTL) kun taas STAKES-termiä ei lomakkeessa ollut purettu.
KTL ja Stakes yhdistyvät tammikuussa 2009. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka nopeasti uusi laitos saavuttaa edeltäjiensä tunnettavuuden ja kuinka hyvin suomalaiset alkavat luottamaan siihen.
Piia Jallinoja, erikoistutkija,
Kansanterveyslaitos
Sinikka Sihvo, Elina Hemminki,
STAKES
Aaro Tupasela, Karoliina Snell,
Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos
Arja R. Aro
University of Southern Denmark
Kirjallisuutta
1. Sihvo S, Snell K, Tupasela A, Jallinoja P, Aro AR, Hämäläinen A, et al. Väestö, biopankit ja lääketieteellinen tutkimus. Suomalaisten suhtautuminen lääketieteellisten näytteiden käyttöön. 2007, Stakes, työpapereita 18/2007, Helsinki.
2. Jallinoja P, Aro AR. Suomalaiset luottavat lääketieteeseen ja geenitutkijoihin. Kansanterveys 2000:10.
3. Vartti A-M, Aro AR, Schreck M, Uutela A. SARS - suomalaisten tyytyväisyys viranomaisiin ja mielipiteet tarpeellisista kontrollitoimista. Suom Laakaril 2004;59:4629–33.
Kuvio 1. Vastaajien tietämys terveydenhuollon toimijoista, % (n=1192)
Kuvio 2. Vastaajien luottamus terveydenhuollon toimijoihin, % (n=1192)