H5N1-lintuinfluenssavirus on saanut pysyvän jalansijan muutamassa Aasian maassa. Se on viime talvena aiheuttanut epidemioita siipikarjatiloilla myös Saksassa. Ihmistapauksia on tänä vuonna ollut viime vuotta vähemmän. Australiassa on talvi taittumassa, ja kauden influenssaepidemia on jo huipussaan. Eteläisellä pallonpuoliskolla on liikkeellä useita influenssaviruksia, joten tulossa olevan talven influenssakaudesta ei vielä voida sanoa mitään varmaa.
Vuoden 2008 alusta syyskuun 10. päivään mennessä WHO:lle on raportoitu viidestä maasta yhteensä 36 H5N1-lintuinfluenssaviruksen aiheuttamaa ihmistapausta. Sairastuneista 28 (78 %) on menehtynyt. Tapaukset oli todettu Indonesiassa (20 potilasta, joista 17 on kuollut), Egyptissä (7/3), Vietnamissa (5/5), Kiinassa (3/3), ja ensimmäistä kertaa myös Bangladeshissa (1/0). Viime vuonna saman jakson aikana WHO:n tilastoihin päätyi 65 tapausta seitsemästä maasta. Silloin sairastumisia todettiin myös Nigeriassa, Laosissa ja Kamputseassa.
Tänäkin vuonna H5N1-virus on aiheuttanut suurta tuhoa monelle siipikarjankasvattajalle lähinnä Aasiassa ja Afrikassa, ja viruksen katsotaan nyt olevan endeeminen ainakin Bangladeshissa, Egyptissä, Indonesiassa ja Vietnamissa. Virusta on löytynyt linnuista kaiken kaikkiaan 22 maassa. Täällä Euroopassa H5N1-virus on aiheuttanut epidemioita vuoden alussa Saksan Brandenburgin osavaltion siipikarjatiloilla, ja se on myös eristetty luonnonvaraisista linnuista Bulgariassa, Englannissa, Sveitsissä ja Ukrainassa. Kesäkuussa korkeapatogeeninen H7N7-virus aiheutti epidemian englantilaisella siipikarjatilalla. Tämä sama viruksen alatyyppi tuhosi keväällä 2003 noin kolmasosan Alankomaiden kanoista. Tällä kertaa virus ei kuitenkaan päässyt leviämään Englannissa muille siipikarjatiloille.
Suomessa viime talven kausi-influenssaepidemia kesti toukokuuhun asti. Sekä influenssa A:ta että influenssa B:tä löytyi vielä toukokuussa, mutta myöhemmin kesällä on todettu vain yksittäisiä tapauksia. Influenssa A -epidemian huippu oli tammi-helmikuussa ja influenssa B:n huippu helmi-maaliskuussa. Molemmat virukset ovat Tartuntatautirekisterissä yhtä hyvin edustettuina. Suurin osa influenssa A -tapauksista oli H1N1-viruksen aiheuttamia. Liikkeellä ollut virus muistutti hyvin rokotteessa ollutta virusta. Sen sijaan epideeminen influenssa B -virus kuului Yamagata-kehityshaaraan, kun rokotteessa oli Victoria-haaraa edustava virus.
H1N1-virusten oseltamiviiri-resistenssi tuli yllätyksenä, ja tilannetta on seurattu tiiviisti, kun virukset ovat jatkaneet kulkuaan maapallon eteläpuoliskolla. Maaliskuun jälkeen oseltamiviirille resistenttejä H1N1-viruksia on löytynyt mm. Etelä-Afrikasta, Chilestä, Hongkongista ja Australiasta. Tulevaisuus näyttää oliko tämä vain yhden vuoden ilmiö. Australiassa tämänvuotinen influenssaepidemia alkoi heinä-elokuun vaihteessa ja on nyt ilmeisesti jo yltänyt huippuunsa. Laboratorioissa on todettu hieman enemmän influenssa B- kuin influenssa A -tapauksia. Uudessa Seelannissa epidemia edelleen jatkuu. Kiinasta on toukokuun alusta syyskuun alkuun asti raportoitu yli 2 000 laboratoriossa varmistettua tapausta. Näistä valtaosa oli influenssa A -viruksen aiheuttamia, ja H1N1- ja H3N2-alatyypit olivat hyvin tasaisesti edustettuina. Tarkemmin analysoiduista influenssa B -viruksista melkein 90 % kuului Yamagata-kehityshaaraan. Saman haaran edustaja on myös tulevan talven rokotteessa.
Kaiken kaikkiaan maapallon eteläpuoliskon influenssakausi on ollut hyvin heterogeeninen. Molemmat influenssa A -viruksen alatyypit ja molemmat influenssa B -viruksen kehityshaarat ovat liikkeellä. Tästä syystä on hyvin vaikea ennustaa, minkälainen influenssatalvi on edessä.
Thedi Ziegler, laboratorionjohtaja
Esa Rönkkö, pulaistutkija
KTL, Influenssalaboratorio
Listätietoa influenssasta löytyy seuraavilta englanninkielisiltä sivuilta:
http://ecdc.europa.eu/en/Health_Topics/influenza/news_archive.aspx
http://www.who.int/topics/influenza/en/