Viime vuosina on julkaistu monenlaisia tutkimustuloksia influenssarokotteen tehosta. Osa näistä kyseenalaistaa rokotteen tehon erityisesti ikääntyneillä. Paras tehon mittari on laboratoriokokeella varmistettu influenssan ilmaantuminen. Kun rokotetta on arvioitu tällä perusteella, on voitu luotettavasti osoittaa, että se estää joka toisen influenssatapauksen.
Influenssarokotetta tutkittiin 1990-luvun alussa Hollannissa niin, että 1 800 iäkästä jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä sai rokotteen ja toinen lumerokotteen. Ryhmät olivat aivan samanlaiset, eivätkä osallistujat tienneet kumman pistoksen saivat. Tutkimuksessa todettiin, että rokotetuissa influenssasairastumisia oli puolet vähemmän kuin rokottamattomissa. Kun influenssarokotteen suoja oli näin luotettavasti todettu, ei enää ollut eettisesti oikein jättää tutkimustarkoituksessa ketään iäkästä rokottamatta. Siksi influenssarokotteen teho ilmaistaan yleensä siten, että se voi puolittaa influenssasairastumiset iäkkäillä.
Rokotustutkimuksia lukiessa voi olla vaikeaa arvioida, mitä tutkimus rokotteen tehosta tai tehottomuudesta oikeasti kertoo. Tutkimuksissa, joissa tehoarvio ei perustu laboratoriovarmistettuun influenssadiagnoosiin vaan lääkärin tekemään diagnoosiin, rokotteen teho on ollut huonompi. On tutkittu esimerkiksi, estääkö influenssarokote keuhkokuumeita tai influenssan kaltaisia oireita välittämättä siitä, mikä bakteeri tai virus näitä aiheuttaa. Nämä tutkimukset eivät siksi kuvaa sitä, miten hyvin influenssarokote suojaa influenssalta.
Influenssarokotteen tehoon vaikuttaa moni eri tekijä. Perusterveillä rokote torjuu influenssaa tehokkaammin kuin kroonisesti sairailla. On totta, että influenssarokotteen teho laskee iän karttuessa, mutta koska samalla nousee riski sairastua vakavaan influenssaan, kannattaa myös kaikkein iäkkäimpien ottaa rokote.
Rokotteen teho vaihtelee hiukan vuosittain myös sen mukaan, miten hyvin rokotteen viruskannat vastaavat maassamme epidemiakautena kiertäviä viruksia. Koska viruskantoja on rokotteessa kolme, ei ole todennäköistä, että ne kaikki osuisivat harhaan. On hyvä muistaa, että jos rokotteen ottanut sairastuu, on tauti yleensä lievempi.
Pahimpana kautena jopa 130 000 ikäihmistä voi sairastua influenssaan. Jos kattavien rokotusten ansiosta joka toinen influenssatapaus estyy, on määrä erittäin merkittävä. Euroopan komissio tulee antamaan tänä vuonna suosituksen lääketieteellisten riskiryhmien ja iäkkäiden influenssarokotuksista. Suosituksen mukaan korkean riskin ryhmiin kuuluvilla influenssarokotuskattavuuden tulisi olla 75 prosenttia vuonna 2010. Euroopassa ollaan yhtä mieltä siitä, että iäkkäiden influenssarokotukset ovat tärkeä ja tehokas keino influenssaepidemian aiheuttamia haittoja torjuttaessa.
Ulpu Elonsalo, tutkija
Saila Pitkänen, tiedottaja
KTL, Rokoteosasto