Kansalaisten tasavertainen osallistuminen tietoyhteiskuntaan
Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa tietotekniikan hyödyntämisen nähdään lisäävän maamme kilpailukykyä ja tuottavuutta, mutta myös kansalaisten sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa. Uskotaan, että muun muassa matkapuhelimien ja internetin ansiosta ihmisten välinen vuorovaikutus lisääntyy, ja sitä kautta myös kansalaisten elämänlaatu ja hyvinvointi kohenevat.
Tietoyhteiskunta tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet parantaa palvelujen ja tiedon saantia. Ihmisten tarvitsema tieto ja erilaiset palvelut tarjotaan yhä useammin digitaalisessa muodossa. Miten taataan kansalaisille tasavertaiset osallistumismahdollisuudet nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa, jossa perinteisempien tiedonvälityksen ja palvelun muotojen merkitys vähenee? Olemmeko edesauttamassa väestön eriarvoistumista ja tiettyjen väestönosien putoamista yhteiskunnan ulkopuolelle?
Tietotekniikan käyttö on levinnyt arkielämän kaikille alueille. Työssä käyvä väestö on velvoitettu hyödyntämään tietotekniikkaa työtehtäviensä suorittamisessa. Samalla työntekijät harjaantuvat käyttämään tietotekniikan palveluja myös työelämän ulkopuolella. Miten työelämän ulkopuolelle jääneiden ja jo eläkkeelle siirtyneiden osallistuminen tietoyhteiskuntaan voidaan varmistaa?
FINRISKI 2007 -tutkimuksen yhteydessä kartoitettiin, miten suomalainen väestö kokee selviytyvänsä arkielämän vaatimuksista. Lähes kahdeksan tuhatta tutkimukseen osallistunutta vastasi kysymyksiin, jotka koskivat muun muassa tietoyhteiskunnassa selviytymistä. Kysymykset koskivat matkapuhelimien ja tietokoneiden käyttöä. Vastaajat olivat 25–74-vuotiaita.
Yli neljäsosa ei käytä tietokonetta
Suomen tilastollinen vuosikirja 2007 (1) kertoo, että vuonna 2006 kaikista kotitalouksista 71 prosentissa oli kotitietokone 64 prosentissa internetyhteys.
FINRISKI 2007 -tutkimukseen osallistuneista yli neljäsosa ilmoitti, ettei käytä tietokonetta; naisista 26 % ja miehistä 29 %. Eri-ikäisten tulokset poikkesivat toisistaan paljon: nuorista aikuisista lähes kaikki, mutta eläkeikäisistä selvä vähemmistö oli tietokoneen käyttäjiä. 25–34-vuotiaista naisista vain yksi prosentti ja miehistä neljä prosenttia ilmoitti, ettei käytä tietokonetta lainkaan. Sen sijaan 65–74-vuotiaista naisista vain 28 % ja miehistä 38 % sanoi käyttävänsä tietokonetta.
Tietokonetta käytetään eniten tiedon hakemiseen internetistä. 25–34-vuotiaista yli 95 % etsii tietoa internetistä ja 55–64-vuotiaistakin vielä yli 60 %. Sen sijaan 65–74-vuotiaista miehistä vain 32 % ja naisista 23 % etsii tietoa internetistä. Sähköpostin käytössä naiset ovat miehiä aktiivisempia aina 55. ikävuoteen saakka: kymmenestä naisesta yhdeksän ja kymmenestä miehestä kahdeksan käyttää sähköpostia. Sähköpostin käyttö vähenee selvästi 55. ikävuoden jälkeen, jolloin vain joka toinen käyttää sähköpostia. 65–74-vuotiaista naisista vain kaksi ja miehistä kolme kymmenestä käyttää sähköpostia.
Enemmistö työikäisistä maksaa tietokoneella laskujaan, naiset hieman miehiä yleisemmin. Nuorista aikuisista yli 90 % maksaa laskujaan tietokoneen avulla, mutta 65–74-vuotiaista vain joka neljäs (kuvio 1).
Tietokoneen käytön yleisyyteen vaikuttaa iän lisäksi myös koulutusaste. Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksen (2) mukaan vuonna 2006 tietokonetta käytti 98 % korkea-asteen koulutuksen saaneista, 89 % keskiasteen koulutuksen saaneista ja 76 % perusasteen koulutuksen saaneista.
Kuvio 1. Niiden osuus (%), jotka käyttävät tietokonetta laskujen maksamiseen.
Joka kymmenes yli 65-vuotias elää ilman matkapuhelinta
Tällä hetkellä melkein jokaisella työikäisellä on matkapuhelin. FINRISKI 2007 -tutkimuksen tulosten mukaan tuhannesta suomalaisesta 25–34-vuotiaasta vain muutamalla ei ole matkapuhelinta, ja vielä 55–64-vuotiaistakin alle 5 % ei omista matkapuhelinta. Vasta vanhimmasta ikäryhmästä eli 65–74-vuotiaista jo hieman merkittävämpi osuus, miehistä 10 % ja naisista 14 %, elää ilman matkapuhelinta.
Tilastokeskuksen vuonna 2004 toteuttaman puhelinhaastattelututkimuksen (3) mukaan matkapuhelinta käyttävien osuus ei ollut enää muutaman edeltäneen vuoden aikana kasvanut. FINRISKI 2007 -tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että matkapuhelimen käyttäjien määrä on vuoden 2004 jälkeen lisääntynyt selvästi nimenomaan yli 60-vuotiaiden keskuudessa.
Tekstiviestien lähettäminen on nuorille itsestään selvä asia. Viestin voi kirjoittaa vaikka pyörällä ajaen ilman katsekontaktia. FINRISKI 2007 -tutkimuksen mukaan tekstiviestien lähettely vähenee tasaisesti iän lisääntyessä. Naiset näyttävät olevan innokkaampia tekstiviestien lähettäjiä kuin miehet. Sukupuolten välinen ero on selvin 45. ja 65. ikävuoden välillä. Vanhimmassa ikäluokassa vain joka toinen kertoi lähettävänsä tekstiviestejä (kuvio 2).
Kuvio 2. Niiden osuus (%), jotka käyttävät matkapuhelinta tekstiviestien lähettämiseen.
Laitekehittely ikäihmisten tarpeisiin
Vastoin yleistä käsitystä ikääntyneet ovat halukkaita käyttämään teknologiaa, mikäli siihen on mahdollisuus, se koetaan tarkoituksenmukaiseksi ja siihen annetaan riittävä opastus (4). Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan eniten tietokoneen käyttöä ovat 2000-luvulla lisänneet yli 54-vuotiaat.
Liikkumiskyvyn heiketessä tietoyhteiskunta voi tarjota monenlaisia palveluja, joiden avulla ihmisten on mahdollista selviytyä itsenäisesti fyysisistä rajoituksista huolimatta. Tietokoneiden käytön tulisikin olla mahdollisimman yksinkertaista. Nimenomaan ikäihmisten kotitalouksiin soveltuvien laitteiden ja ohjelmien kehittelyyn tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Matkapuhelimien ominaisuuksien kehittely on tapahtunut nuorten tarpeiden pohjalta. Ikäihmiset tarvitsevat matkapuhelimen nimenomaan soittamiseen. Tällöin tulee tärkeäksi se, että numeroiden koko on riittävän suuri, jotta ne nähdään hyvin. Tekstiviestien lähettäminenkin helpottuu, kun kirjaimet erottuvat selkeästi. Myös näppäimien on oltava riittävän suuret.
Digitaaliseen asiointiin liittyvien laitteiden hinnat ja käyttökustannukset pitäisi saada pysymään sellaisella tasolla, että niiden hankinta ja käyttö olisivat mahdollisimman monelle mahdollista. Oma tietokone ja matkapuhelin olisivat monelle liikuntarajoitteiselle tärkeitä apuvälineitä.
Mariitta Vaara, tutkija
KTL, Terveyden ja toimintakyvyn osasto, Väestötutkimuslaboratorio
etunimi.sukunimi@ktl.fi
Kirjallisuutta
1. Suomen tilastollinen vuosikirja 2007. Tilastokeskus, Helsinki 2007.
2. Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus, SVT Koulutus 2008. Helsinki 2008.
3. Nurmela J, Melkas T, Sirkiä T, Ylitalo M, Mustonen T. Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa. Tilastokeskus, katsauksia 2004/4. Helsinki 2004.
4. Alakärppä I, Karjalainen T. 2007. Kolmasikäläisten esineympäristö ja elämisen välineet. Teoksessa: Koskinen S, Hakapää L, Maranen P, Piekkari J, toim. Kolmasikäläisten elämää pohjoisissa kaupungeissa. KaupunkiElvi-hankkeen tutkimustuloksia. Lapin yliopistopaino 2007, Rovaniemi 2007, s. 310–332.