Vuoden 2009 alussa aloittavalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta odotetaan paljon. Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin työn jatkajan tulisi olla enemmän kuin osiensa summa: vahva kansallinen ja kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin.
Peruspalveluministeri
Paula Risikko näkee kuntien tukemisen kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä yhtenä uuden laitoksen tärkeimmistä tehtävistä
- Kuntien rahat menevät edelleen pääasiassa korjaavaan hoitoon. Painopistettä olisi pitänyt siirtää kohti ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa jo aikoja sitten. Jos muutosta ei tehdä nyt, se on myöhemmin vieläkin kalliimpaa, painottaa ministeri Risikko.
Kansanterveyslaitoksella ja Stakesilla on tähän saakka ollut hieman eri tehtävät ja keinot, mutta sama tavoite: kansalaisten parempi terveys ja hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ministeri Risikko odottaa kuitenkin vielä aiempaa paljon vahvempaa tukea välttämättömän muutoksen edessä kipuileville kunnille.
- Uuden laitoksen tehtävä on tuottaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ja perustella kunnille miksi niiden kannattaa toimia tietyllä tavalla.
Ministeriössä tiedetään, että kunnat ovat väsyneitä hankkeisiin, joita ei koskaan saada juurrutettua käytäntöön. Hyvistä menetelmistä ei ole puutetta, mutta niiden käyttöönotto on ongelma. Hyvien käytäntöjen levittäminen on yksi laitoksen tärkeistä tehtävistä, mutta sitä ei pidä tehdä hankkeiden kautta, vaan muilla tavoin tukien ja kouluttaen.
Terveyden edistäminen miellettiin pitkään vain terveydenhuollon tehtäväksi, ja sielläkin se on usein jäänyt muutamien innostuneiden yksilöiden tehtäväksi. Tämä ei enää riitä, vaan terveyden edistäminen pitäisi saada mukaan kunnan toimintaan kaikessa päätöksenteossa. Ministeri Risikon mielestä asia on jo ymmärretty juhlapuheiden tasolla, mutta toteutettaessa ajatellaan edelleen helposti, ettei terveyden edistäminen kuulu esimerkiksi kunnan tekniselle toimelle.
Valtiolla on nyt uusia keinoja vaikuttaa kuntien toimintaan. Paras-hanke pyrkii ennakointiin muokkaamalla kunta- ja palvelurakennetta. Lausuntokierroksella olevaan terveydenhuoltolakiin tulee pykälä, joka edellyttää kuntia laatimaan yksin tai yhdessä suunnitelman terveyttä ja hyvinvointia edistävistä ja terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista ja niihin varattavista voimavaroista sekä seurannan järjestämisestä. Lain velvoitteen toteutumista tullaan seuraamaan terveyden edistämisen laatusuosituksiin siirtyvällä kuntakyselyllä.
Lakien lisäksi on suuri joukko valtakunnallisia toimintoja, kuten Terveys 2015 -ohjelma, Kaste, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Terveyserojen kaventamisohjelma sekä uutena valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä ravitsemuksesta ja liikunnasta.
- Näillä on merkitystä kuitenkin vain jos kuntien luottamushenkilö, virkamiesjohto ja koko henkilöstö sitoutuu niihin ja toimivat niiden mukaisesti, ministeri Risikko huomauttaa.
Uusien toimintatapojen juurruttamisessa tarvitaan myös paikallisia muutosjohtajia. Ministeri Risikko ottaa esimerkiksi Paras-hankkeen, jonka käynnistysvaiheessa olisi hänen mielestään pitänyt aloittaa myös muutosjohtajien koulutus.
- Joka kuntaan olisi pitänyt saada edes yksi yhdyshenkilö, jolla olisi ollut selvä näkemys siitä, siitä, mihin Paras-hankkeen rakennemuutoksilla sosiaali- ja terveystoimessa pyritään.
Vaikka kunnat ja organisaatiot säilyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tärkeimpänä yhteistyökumppanina, toivoo ministeri Risikko laitoksen vaikuttavan myös suoraan kansalaisiin. Toive ei tarkoita sitä, että laitos muuttaisi työskentelyään, vaan sitä, että sen tuottama tieto jalostettaisiin myös kansalaisia hyödyttävään muotoon.
- Kansalaisille suunnatulla TerveSuomi-verkkopalvelulla tulee olemaan suuri tehtävä välittää tutkimustietoa kansalaisten päätöksenteon tueksi. Jokainen ihminen tekee jatkuvasti omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Nämä päätökset käytännössä ohjaavat elämäämme kaikkein voimakkaimmin ja ovat siksi tärkeimpiä. Niiden tueksi tarvitaan luotettavaa tietoa.
Maria Kuronen
Kansanterveys-lehti