Valtaosa multippeliskleroosiin (MS-tautiin, pesäkekovettumatautiin) sairastuneista on nuoria aikuisia, yleensä yli 30-vuotiaita, jotka ovat saaneet lapsuusiän rokotukset tavalliseen tapaan. Tutkittua tietoa rokotusten vaikutuksesta MS-taudin puhkeamiseen tai taudin kulkuun ei juuri ole.
Toistaiseksi MS-potilaille on pyritty antamaan vain potilaan suojan kannalta ehdottoman tärkeät rokotteet, kuten tetanus-difteriarokote. Myös influenssarokotteita on annettu MS-potilaille, jos epidemia on uhannut. Vuonna 2002 julkaistussa meta-analyysissä saatiin vahva näyttö siitä, että rokottaminen influenssaa vastaan ei johda MS-taudin pahenemiseen. Myös hepatiitti B- ja tetanusrokotteet todettiin turvallisiksi MS-potilaille.
Eläviä heikennettyjä mikrobeja sisältäviä rokotteita on pyritty välttämään. Vuonna 1985 myös MS-potilaat saivat suun kautta otettavan, elävän, heikennetyn poliorokotteen osana kansallista poliokampanjaa.
Ulkomaille matkustettaessa voi MS-potilaalle turvallisesti antaa gammaglobuliinia ja malarialääkkeitä. Tutkimustietoa hepatiitti A -rokotteen mahdollisesta vaikutuksesta MS-taudin aktiivisuuteen ei ole julkaistu.
Rokottamista harkittaessa riskit ja hyödyt tulee punnita tarkoin. Yleisesti ottaen matkustamista maihin, joissa tiedetään olevan epidemioita, tulisi välttää. Rokotuspäätöksen tekevät viime kädessä MS-potilas ja häntä hoitava lääkäri.