Maailman terveysjärjestön suosituksen mukaisen rokotusohjelman ( EPI, Expanded Programme on Immunization, taulukko 18) tärkeimpiä tavoitteita on kaikkien odottavien äitien rokottaminen tetanusrokotteella niissä maissa, joissa vastasyntyneillä esiintyy jäykkäkouristusta.
Länsimaisissa olosuhteissa raskaana olevien rokottaminen on perusteltua silloin, kun sairaudelle altistumisen riski on suuri, kun mahdollinen infektoituminen olisi äidille tai sikiölle erityisen haitallista ja kun rokotteesta todennäköisesti ei aiheudu haittaa. Rokotusten antoa tulisi välttää erityisesti raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Influenssarokotuksen voi kuitenkin antaa missä tahansa raskauden vaiheessa riskiryhmiin kuuluvalle. Odottava äiti tarvitsee myös jäykkäkouristus- ja kurkkumätäsuojauksen tavalliseen tapaan.
Epidemioiden tai epidemiauhkien aikana myös raskaana olevat rokotetaan. Viimeksi Suomessa rokotettiin kaikki odottavat äidit vuonna 1985 polioepidemian aikana.
Raskaana olevia rokotetaan tavallisimmin
Raskaudenaikaiseen rokottamiseen liittyy lähinnä teoreettinen riski. Heikennetyn vihurirokkoviruksen on havaittu menevän sikiöön, mutta senkään ei ole todettu aiheuttaneen sikiövaurioita. Siten vahingossa raskauden aikana annettu rokotus MPR-rokotteella tai millään muullakaan elävää heikennettyä tai inaktivoitua immunogeenia sisältävällä rokotteella ei anna aihetta raskauden keskeyttämiseen.
Odottavan äidin muut lapset voi rokottaa tavalliseen tapaan. Imetys ei ole este sen enempää äidin kuin rintamaitoa nauttivan lapsenkaan rokottamiselle.