Pneumokokkipolysakkaridirokote Pneumovax (PPV23)
Pneumokokkikonjugaattirokotteet Prevenar (PCV7), Prevenar 13 (PCV13) ja Synflorix (PCV10)
Pneumokokki ( Streptococcus pneumoniae) on merkittävin vakavien, invasiivisten bakteeri-infektioiden (bakteremia, aivokalvontulehdus) aiheuttaja Suomessa. Se on myös tavallisin keuhkokuumetta, poskiontelontulehdusta ja pikkulasten välikorvantulehduksia aiheuttava bakteeri. Pneumokokkeja tunnetaan yli 90 erilaista serotyyppiä. Näistä tavallisimpia vastaan on kehitetty rokotteita, joilla saadaan suojaa useampaa eri kantaa vastaan. Aiemmin sairastettu pneumokokkitauti antaa suojan vain taudin aiheuttanutta serotyyppiä vastaan.
Pneumokokin aiheuttamia viljelyllä varmistettuja vakavia infektioita raportoidaan tartuntatautirekisteriin vuosittain 550–800. Määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosikymmenen aikana, mihin on voinut vaikuttaa myös lisääntynyt veriviljelyiden otto. Alle 5-vuotiaiden tapauksista 5-10 % on aivokalvontulehduksia. Vakavien pneumokokkitautien ilmaantuvuus on suurin pienillä lapsilla ja vanhuksilla. Alle viisivuotiailla lapsilla pneumokokin aiheuttamia vakavia infektioita raportoidaan vuosittain noin 100. Pneumokokkibakteremioiden todellinen määrä lapsilla on todennäköisesti huomattavasti suurempi. Noin kolmasosa kaikista vakavista taudeista todetaan yli 65-vuotiailla ja noin puolet työikäisillä aikuisilla. ( Kuva 14. ).
Pneumokokin aiheuttaman veriviljelynegatiivisen keuhkokuumeen ilmaantuvuuden tarkkaa määrittämistä vaikeuttaa diagnostisten menetelmien puuttuminen. Suomalaisessa väestöpohjaisessa aineistossa pneumokokkikeuhkokuumeiden vuosittainen ilmaantuvuus alle 5-vuotiailla oli 8,6 tapausta 1 000:ta lasta kohden, noin 2 500 keuhkokuumetta vuosittain. Puolet lapsista joutui sairaalahoitoon. Väestöpohjaisten tutkimusten perusteella pneumokokki aiheuttaa maassamme vuosittain 15 000–25 000 aikuisten keuhkokuumetta.
Pneumokokin aiheuttamat keuhkokuumeet ja yleisinfektiot ovat influenssan ohella rikkaiden maiden tärkein kuolemaan johtava infektiotauti: 10–20 % aikuispotilaista kuolee näihin tauteihin. Lähes kaikki kuolemaan johtavat pneumokokkitaudit todetaan vanhuksilla ja niillä työikäisillä, joilla on altistava perussairaus. Muutoin terveillä työikäisillä suurin yksittäinen pneumokokkitaudin riskitekijä on tupakointi. Lasten menehtyminen vakavaan infektioon on harvinaista, mutta pneumokokkimeningiitti aiheuttaa asianmukaisesta hoidosta huolimatta haitallisen kuulovaurion noin kolmannekselle tautiin sairastuneista.
Kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana noin 70 % lapsista sairastaa ainakin yhden välikorvantulehduksen ja noin 20 % lapsista sairastaa yli kolme tulehdusta. Alle kaksivuotiaiden lasten arvioidaan sairastavan 130 000 välikorvantulehdusta vuodessa, ja näistä 25–50 % on pneumokokin aiheuttamia. Lisätietoa pneumokokin aiheuttamasta tautitaakasta maassamme on löydettävissä pneumokokkityöryhmän raportista.
Lasten pneumokkirokotustyöryhmän selvitys:
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b12.pdf
Jo runsaassa kahdessakymmenessä maassa PCV -rokote on otettu lasten yleiseen rokotusohjelmaan. Hollannissa lasten yleiseen rokotusohjelmaan kuuluu neljä rokoteannosta ja esimerkiksi Englannissa ja Norjassa kolme annosta. Kummallakin ohjelmalla pikkulasten vakavat pneumokokkitaudit ovat vähentyneet nopeasti.
Yhdysvalloissa rokoteserotyyppien aiheuttamien vakavien pneumokokkitautien ilmaantuvuus on vähentynyt selkeästi myös rokottamattomien aikuisten keskuudessa. Tämä todennäköisesti johtuu vähentyneestä pneumokokin rokoteserotyyppien nielukantajuudesta pikkulapsilla ja siten vähentyneistä pneumokokkitartunnoista rokottamattomiin aikuisiin ja muihin lapsiin. Aikuisia suojaa lasten rokottamisen aikaansaama laumasuoja. Ikääntyneille suositellulla PPV23 -rokotteella vastaavaa laumasuojavaikutusta ei ole.
Toinen pneumokokkikonjugaattirokotusten väestövaikutus laumasuojan rinnalla on serotyyppien korvautuminen. Serotyyppien korvautumisilmiöllä tarkoitetaan laajamittaisen rokottamisen seurauksena tapahtuvaa rokotteeseen kuulumattomien pneumokokkiserotyyppien lisääntymistä. Muun muassa Englannissa korvautuminen on ollut merkittävää. Saavutettavan laumasuojan laajuus ja toisaalta rokotuksin hävitettyjen serotyyppien korvautumisen aste toisilla serotyypeillä ovat edelleen pneumokokkirokotetutkijoiden runsaan kiinnostuksen kohteena.
Suomessa on käynnissä edellä mainittuihin väestötason kysymyksiin vastausta etsivä laaja tutkimus, johon toivotaan osallistuvan noin 90 000 suomalaislasta. Tutkimuksessa selvitetään pneumokokkikonjugaattirokotusten vaikutuksia sekä rokotetuilla että rokottamattomilla mm. vakaviin pneumokokkitauteihin, keuhkokuumeeseen ja välikorvatulehduksiin. Tutkimuksessa verrataan myös kolmen ja neljän annoksen rokotusohjelmia.
Linkki FinIP-tutkimuksen sivulle:
http://www.finip.fi