Pikkukeskosen terveys aikuisiässä (pikku-k) -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten syntyminen hyvin pienenä keskosena vaikuttaa aikuisiän terveydentilaan.Tutkimus tehdään yhteistyössä HUSin Lasten ja nuorten sairaalan sekä
Helsingin yliopiston Psykologian laitoksen kanssa.
Vastasyntyneiden tehohoito on kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosikymmeninä. Tämä on mahdollistanut yhä ennenaikaisempana syntyneiden keskosten eloonjäämisen. Ensimmäiset nykyaikaisen tehohoidon aikana hoidetut hyvin pienet keskoset ovat nyt tulossa aikuisikään.
Viime vuosina on myös käynyt ilmeiseksi, että sikiökauden ja varhaislapsuuden olosuhteet ja kasvu vaikuttavat ihmisen terveyteen koko elämän ajan. Täysiaikaisina syntyneillä hitaan sikiöaikaisen kasvun tiedetään liittyvän sydän- ja verisuonitauteihin ja useisiin niiden vaaratekijöihin kuten verenpaineeseen ja sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Tämän keskostutkimuksen lisäksi tutkimusryhmämme on tutkinut näitä kysymyksiä myös
Idefix-tutkimuksessa. On tärkeää tietää, liittyykö pikkukeskosena syntymiseen samanlaisia aikuisiän riskejä, koska tällaisia riskejä voi vähentää esimerkiksi terveellisillä elämäntavoilla. On huomattava, että kaikki pitkäaikaisseuraukset eivät välttämättä ole haitallisia. Esimerkiksi allergiaa pikkukeskosina syntyneillä on todettu olevan tavallista vähemmän.
Pikku-k -tutkimukseen osallistuu 338 vuosina 1978-1985 syntynyttä nuorta aikuista. Heistä 166 on syntynyt hyvin pienenä keskosena (syntymäpaino alle 1500 g) ja ollut syntymän jälkeen tehohoidossa HYKSin Lastenklinikalla, ja 172 on täysiaikaisena syntynyttä verrokkitutkittavaa. Tutkittavat ovat osallistuneet yksityiskohtaiseen sydän- ja verenkiertoelimistön, sokeriaineenvaihdunnan, unen ja luuston terveyden tutkimukseen.
Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, miten hyvin pienenä keskosena syntyminen vaikuttaa psykologisiin tekijöihin kuten persoonallisuuden piirteiden yksilöllisiin eroihin ja siihen, miten elimistö reagoi arkipäivän stressaavissa tilanteissa. Olemme myös kiinnostuneita keskosina syntyneiden elämästä yleensä sellaisissa asioissa, jotka ovat nuoren aikuisen elämässä usein ajankohtaisia – opiskelu, ammattiin sijoittuminen, parisuhde ja perheen perustaminen, sillä tästäkin on tähän mennessä hyvin niukasti tietoa.
Tutkimuksessa on tähän mennessä todettu, että pikkukeskosina syntyneillä on keskimäärin heikompi sokerirasituskokeessa mitattu glukoosinsieto ja korkeampi verenpaine kuin täysiaikaisina syntyneillä. Nämä löydökset saattavat viitata jonkin verran suurempaan riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen elämänkaaren loppupäässä. Tällaisia riskejä voi kuitenkin tehokkaasti vähentää terveellisillä elämäntavoilla (esim. liikunta, ruokavalio).
Olemme myös todenneet, että pikkukeskosina syntyneillä nuorilla aikuisilla on keskimäärin vähemmän masennusoireita kuin täysiaikaisina syntyneillä. Toisaalta raskauden kestoon nähden pienipainoisina syntyneillä pikkukeskosilla masennusoireita todettiin odotettua enemmän. Pikkukeskosina syntyneet ovat myös persoonallisuudenpiirteiltään keskimäärin tunnollisempia ja varovaisempia uusien kokemusten suhteen ja tuovat myös esiin enemmän lämpöä ihmissuhteissaan. Korostamme sanaa ”keskimäärin”: yksilölliset erot ovat tietysti suuria, ja ihmisen persoonallisuuden kehittymiseen vaikuttavat monet eri asiat. Nyt käynnissä olevissa tutkimuksissa pyrimme selvittämään, kuinka paljon näitä eroja selittävät mahdolliset erot kasvatuksessa ja onko eroille myös itse keskosena syntymiseen liittyviä biologisia syitä.
Tutkimuksen yhdyshenkilö on dosentti Eero Kajantie.