Tyypin 2 diabeteksen keskeisimmät vaaratekijät ovat liikapaino, erityisesti kun se on kertynyt keskivartalolle, vähäinen liikunta ja vähän kuitua ja runsaasti kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio. Diabeteksen ehkäisytutkimuksessa pyrittiin elämäntapaohjauksella vaikuttamaan juuri näihin tekijöihin.
Tutkimus toteutettiin Kansanterveyslaitoksen koordinoimana monikeskustutkimuksena. Yhteistyötahot olivat Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitos, KELAn tutkimus- ja kehitysyksikkö Turussa, Terveydenhuolto-oppilaitos ja Diabeteskeskus Tampereella sekä Liikuntalääketieteellinen klinikka Oulussa. Päätutkijoina toimivat akatemiaprofessori Jaakko Tuomilehto Kansanterveyslaitoksesta ja professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta.
DPS-tutkimukseen otettiin mukaan yhteensä 522 keski-ikäistä, liikapainoista miestä ja naista, joilla sokerirasituskokeessa todettiin heikentynyt sokerinsieto. Tutkittavat jaettiin satunnaisesti tehostetun tai tavanomaisen elämäntapaneuvonnan ryhmään. Tehostetun neuvonnan ryhmän jäseniä ohjattiin muuttamaan ruokavaliotaan terveellisemmäksi. Neuvonta toteutettiin pääasiassa ravitsemusterapeutin yksilöohjauksena. Tutkittavat saivat mahdollisuuden osallistua kuntosaliliikuntaan, lisäksi kaikenlaisen muun liikunnan harrastamiseen sekä arkiaktiivisuuden lisäämiseen kannustettiin. Tavanomaisen neuvonnan ryhmässä tutkittavat saivat yleisluontoista ravinto- ja liikuntaneuvontaa tutkimuksen alussa.
Diabetestapausten ilmaantuvuus tehostetun neuvonnan ryhmässä oli 58 % matalampi kuin tavanomaisessa neuvontaryhmässä keskimäärin 3 vuoden ohjausjakson aikana. Tehostetun neuvonnan ryhmässä tutkittavien paino putosi keskimäärin 4,5 kg ensimmäisen vuoden kuluessa ja kolmen vuoden kohdalla paino oli edelleen keskimäärin 3,5 kg matalampi kuin alussa.
Tavanomaisen neuvonnan ryhmässä painon pudotus oli 1,0 kg ensimmäisen ja 0,9 kg kolmannen vuoden kohdalla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä, ja että diabetesriskinsä tiedostavat henkilöt ovat halukkaita ja myös pystyvät muuttamaan elämäntapojaan, kun saavat siihen ohjausta.
DPS-tutkimuksen seuranta jatkuu edelleen. Nyt tavoitteena on selvittää, säilyvätkö saavutetut edulliset muutokset ohjausjakson jälkeen.
DPS-tutkimuksen yhteyshenkilö on Jaana Lindström.