Tuberkuloositapausten tilastointi Suomessa muuttui vuonna 2007 johtuen uusista EU:n tartuntatautiseurannan tapausmäärittelyistä. Tämän myötä Suomen tuberkuloositapausten määrä lisääntyi edeltävään vuoteen verrattuna. Entistä tapausmäärittelyä käyttäen tapausten lukumäärän lasku olisi jatkunut edelleen v. 2007.
Tuberkuloositilastoihin sisällytettiin vuosina 1995 - 2006 kaikki laboratorion ilmoituksen perusteella viljelyvarmistetut tapaukset sekä lisäksi lääkärin ilmoittamista tapauksista vain ne, joissa ilmoitettuun keuhkotuberkuloosiin liittyy positiivinen ysköksen tuberkuloosivärjäys tai diagnoosin ilmoitetaan perustuvan histologiaan. Vuodesta 2007 alkaen tilastoidaan myös tapaukset, joissa lääkäri on kliinisin perustein epäillyt tuberkuloosia ja päättänyt antaa täyden tuberkuloosihoidon, vaikka infektiota ei ole varmistettu mikrobiologisin kokein tai kudosnäytetutkimuksin. Uusi tilastointiperuste ei vaikuta laboratoriokokeiden tuloksiin tai kudosnäytteen tutkimukseen perustuvien tapauksien määrään.
Uudella tilastointiperusteella vuonna 2007 oli tuberkuloositapauksia 324, 11 % enemmän kuin vuonna 2006 (291). Tuberkuloosin ilmaantuvuus oli 6,1/100 000. Entistä, vertailukelpoista tilastointiperustetta käyttäen vuonna 2007 olisi ollut 272 tapausta (7 % vähemmän kuin vuonna 2006) jatkaen tapausmäärien pitkäkestoista laskusuuntaa.
Vuonna 2007 oli viljelyllä varmistettuja tuberkuloositapauksia 245, mikä on 8% vähemmän kuin vuonna 2006 (265). Lääkärin ilmoituksen perusteella 11 (3%) tapauksella oli ollut aikaisemmin tuberkuloosi vuoden 1950 jälkeen, jolloin tuberkuloosin lääkehoito otettiin käyttöön.
Uuden määrittelyn mukaisesti keuhkotuberkuloositapauksia oli 225 (4.3/100 000) ja muita tuberkuloosimuotoja 99. Lääkärit ilmoittivat positiivisen ysköksen tuberkuloosivärjäystuloksen 91 keuhkotuberkuloositapauksessa (40 %).
Tuberkuloositapauksista ilmoitettiin 4 (1 %) alle 15-vuotiailla, 44 (14 %) 15─29 -vuotiailla, 38 (12 %) 30─44 -vuotiailla, 70 (22 %) 45─59 -vuotiailla, 70 (22 %) 60 ─74 -vuotiailla sekä 98 (29 %) 75 vuotta täyttäneillä. Vuonna 2007 tapausten mediaani-ikä oli 61 vuotta. Suomalaissyntyisten tapausten mediaani-ikä oli 69 vuotta.
Vuonna 2007 kaikista tapauksista 73 (23%) ilmoitettiin ulkomailla syntyneellä tai ulkomaan kansalaisella. Heistä kolme (4 %) oli alle 15-vuotiaita ja 58 (79 %) 15─44-vuotiaita. Tapauksista oli 46 (63 %) keuhkotuberkuloosia ja 27 (37 %) muita tuberkuloosimuotoja.
Mycobacterium tuberculosis -kantojen herkkyys oli edelleen hyvä. Vuonna 2007 todettiin yksi (0.4 %) moniresistentti (MDR, resistentti vähintään isoniatsidille ja rifampisiinille) M. tuberculosis –kanta Venäjältä peräisin olevalla henkilöllä .
Vuoden 2007 tuberkuloositapauksista 10:llä (3 %) henkilöllä oli myös hiv-infektio. Neljässä tapauksessa molemmat infektiot ilmoitettiin vuonna 2007.
Viidessä tuberkuloositapauksessa selvitettiin genotyypityksellä, onko kyse uudesta tartunnasta vai aiemmin potilaalle infektion aiheuttaneen kannan aiheuttamasta uusiutumisesta (relapsista). Kaikkien viiden potilaan kohdalla kyse oli kantojen samanlaisuuteen perustuen relapsista.
Kuudessa tilanteessa, joista oli käytettävissä 18 bakteerikantaa, selvitettiin tapausten välistä yhteyttä. Neljässä tilanteessa yhteys voitiin sulkea pois. Kahdessa pääkaupunkiseudulla ilmenneessä tilanteessa osalla potilaista oli samanlaiset kannat osoittaen todennäköisen epidemiayhteyden.
Viidessä tapauksessa epäiltiin laboratoriokontaminaatiota: kolmessa tapauksessa tämä oli todennäköinen ja kahdessa mahdollisuus suljettiin pois.
Vuosina 1995─2002 ilmoitettiin alle 15-vuotiaiden lasten M. bovis BCG – löydöksiä 1─5 lapsella vuosittain. Vuonna 2003 lukumäärä lisääntyi 30:een ja pysyi edelleen aiempaan nähden korkeana sitä seuraavina vuosina (13 vuonna 2004, 23 vuonna 2005 ja 13 vuonna 2006).
M. bovis BCG -bakteerikanta on M. tuberculosis -kompleksiin kuuluvasta M. bovis -bakteerilajista heikennetty bakteerikanta. Sitä käytetään vastasyntyneiden BCG -rokotuksissa ehkäisemään pikkulasten vaikeita tuberkuloosimuotoja. Heikennetty kanta ei aiheuta tuberkuloosia. BCG -rokotukset kohdistettiin tuberkuloosiriskin vähenemisen vuoksi 1.9.2006 alkaen lapsiin, joilla on lisääntynyt vaara tuberkuloositartuntaan.