Alkoholiannos on pullo keskiolutta, 12 cl mietoa viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl väkevää viinaa. Riskirajat terveille keskikokoisille miehille ovat Käypä hoito -suositusten mukaan 23 alkoholiannosta viikossa tai seitsemän annosta kerralla. Riskirajat terveille keskikokoisille naisille ovat 12 annosta viikossa ja viisi annosta kerralla.
Lue lisää suurkulutuksesta ja kohtuukäytöstä
Promillemäärää tärkeämpää on tietää, mitä elimistössä tapahtuu promillemäärän noustessa.
Yli 2 promillea: Kun veren alkoholipitoisuus nousee yli kahden promillen, alkoholi alkaa vaikuttaa nukutusaineen tavoin: kivun tunne vähenee ja tajunta heikentyy.
Yli 3 promillea: Kun ylitetään kolmen promillen veren alkoholipitoisuus, tajunta alkaa kadota - henkilö sammuu.
Yli 4 promillea: Tappava veren alkoholipitoisuus on keskimäärin 4 promillea. Alkoholiin tottumattomilla nuorilla ja heikkokuntoisilla vanhuksilla se saattaa olla vain 3 promillea. Alkoholistit sietävät tavanomaista paljon suurempia alkoholipitoisuuksia. Alkoholismin ensimmäisen asteen kriteerinä pidetään sitä, että veren alkoholipitoisuus ylittää 1.5 promillea ilman, että henkilö on selvästi humalassa.
Jos alkoholipitoisuus nousee yli neljän promillen, on kyseessa alkoholimyrkytys. Tällöin hengitystä säätelevä ytimenjatkeen hengityskeskus saattaa lamautua ja seurauksena on kuolema ellei nopeaa sairaalahoitoa voida järjestää. Hyvin suuren alkoholimäärän juominen nopeasti johtaa hengenvaaralliseen syvään humalatilaan eli alkoholimyrkytykseen. Kuoleman välittömänä syynä on aivojen ytimenjatkeessa sijaitsevan hengityskeskuksen lamaantuminen, myrkytysshokin aiheuttama sydämenpysähdys tai tukehtuminen hengitysteihin joutuneeseen oksennukseen.
Alkoholia ei voida suositella alaikäisille, koska aivot kehittyvät vielä 18 vuoden ikään asti eikä alkoholin vaikutuksista kasvavaan hermostoon tiedetä. Nuorten on lisäksi vaarallista juoda yhtä suuria alkoholimääriä kuin aikuisten. Lapsi tai nuori on ruumiinkooltaan huomattavasti aikuista pienempi. Tällöin sama alkoholimäärä saa aikaan nuorilla huomattavasti suuremman veren alkoholipitoisuuden kuin aikuisilla.
Nuorilla ei ole myöskään alkoholin suurkuluttajien kokemuksen myötä hankkimaa sietokykyä. Alkoholia hapettava entsyymi saavuttaa täyden toimintakykynsä, kun ihminen on noin viiden vuoden ikäinen. Siksi alle kouluikäiset lapset eivät pysty poistamaan alkoholia ruumiistaan yhtä tehokkaasti kuin aikuiset.
Lapsilla alkoholi vähentää voimakkaasti verensokeria. Koska aivojen energiansaanti ja toimintakyky riippuvat sokerin saatavuudesta, verensokerin väheneminen voi johtaa tajuttomuuteen tai jopa kuolemaan. Alkoholi saattaa vähentää myös aikuisen verensokeria, jos hän on paastonnut tai käyttänyt rajusti alkoholia. Tätä alkoholin vaikutusta aikuisen elimistö pystyy yleensä vastustamaan.
Kukaan ei ole nykyisin yhtä hyvin suojeltu ja suojattu kuin perhettä ja läheisiään terorisoiva alkoholisti. Kriisitilanteessa poliisi kehoittaa soittamaan ambulanssin, ambulanssin henkilökunta suosittelee poliisia. Humalassa olevasta lääkäri ei tee juoppohulluusdiagnoosia ja selvänä jaksona alkoholisti osaa peittää todellisen tilansa hyvien näyttelijälahjojensa avulla. Omaiset ovat täydellisessä umpikujassa, todellista apua ei saa mistään koska alkoholisti ei itse halua muutosta tilanteeseen ja väkisin ei tehdä mitään. vain omaiset ovat pakkotilanteessa.
Mikäli henkilö on päihdeongelmansa vuoksi väkivaltainen, tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset ovat edelleen nykyisenkin päihdehuoltolain perusteella voimassa. Tällaisessa tilanteessa tulisi kääntyä kotikuntanne sosiaaliviranomaisen puoleen ja esittää, että myös päihdehuoltolain mukaiset tahdosta riippumatta toteutettavan hoidon edellytykset tutkittaisiin. Lyhytaikainen hoito kestää enimmillään viisi vuorokautta, mutta sitä on mahdollista jatkaa aina 30 vuorokauteen saakka, mikäli nämä edellytykset täyttyvät.
Parhaiten hoito tietysti käynnistyisi, mikäli henkilö itse - usein muiden aktiivisella tuella - olisi halukas hoitoon. Valitettavasti aina näin ei ole. Nykymenetelmin saatetaan kuitenkin päästä hyviinkin tuloksiin siitäkin huolimatta, että hoitojakso aloitetaan pakkopäätöksellä. Varsin usein hoito on jatkunut myös pakkohoidon jälkeen vapaaehtoisella pohjalla. Erilaisia hoitokeinoja on runsaasti käytettävissä, mutta tärkein päätös - päihteiden käytön jatkaminen tai halu lopettaa tai edes hillitä niiden käyttöä - jää päihdeongelmaiselle itselleen riippumatta siitä, käytetäänkö pakkoja vai vapaaehtoisuuteen perustuvia lähestymistapoja.
Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että kohtuullinen alkoholinkäyttö (1-2 annosta/päivä) vähentää vaaraa sairastua, sepelvaltimotautiin, sappikivitautiin, aikuistyypin diabetekseen,dementiaan ja luukatoon.
KUITENKIN säännöllinen runsas alkoholinkäyttö (yli 2 annosta/pv) on terveydelle haitallista. Terveyshaitat kasvavat nopeasti alkoholinkäytön lisääntyessä. Naiset ovat herkempiä alkoholin haittavaikutuksille kuin miehet.
Kohtuullinen alkoholinkäyttö (1-2 annosta/pv) ei aiheuta haittaa terveelle aikuiselle henkilölle.
Alkoholinkäyttöä ei voida terveydellisin perustein suositella henkilöille, jotka eivät käytä alkoholia.
Alkoholinkäyttö raskauden aikana voi aiheuttaa vaurioita sikiölle. Siksi alkoholin käyttöä tulee välttää raskauden aikana.
Henkilöiden, joilla on tai on ollut alkoholi-ongelma, tulee välttää myös kohtuukäyttöä.
Henkilöiden, jotkä käyttävät verenohennuslääkkeitä, tulee välttää alkoholinkäyttöä.
Humalajuomiseen liittyy aina riski.
Tiedot alkoholin vaikutuksista kasvavien nuorten terveyteen ovat puutteellisia, kohtuullinen säännöllinen käyttö voi aiheuttaa heille terveyshaittoja. Lasten ei tule käyttää lainkaan alkoholia.
A-klinikkasäätiön ylläpitämä Päihdelinkki on tarkoitettu kaikille päihdeasioista kiinnostuneille. Palvelu antaa perustietoa erilaisista päihteistä ja riippuvuuksista Päihdelinkissä voi osallistua keskusteluihin, vastata erilaisiin testeihin ja gallup-kyselyihin sekä mm. kysyä nimettömästi päihdeongelmista asiantuntijoilta.
(
www.paihdelinkki.fi)
Kansanterveyslaitoksen www-sivuilta löytyy tietopaketti alkoholin terveysvaikutuksista
(Kuvasarja_alkoholi)
Alko Oy on tuottanut sarjan esitteitä alkoholin vaikutuksista terveyteen
(
www.alko.fi/alkoholijaterveys)
Terveyden edistämisen keskus kokoaa Ehkäisevän päihdetyön materiaalit -luetteloa, johon on koottu tiedot yli 200:sta ehkäisevän päihdetyön aineistosta.Luetteloa voi tilata veloituksetta Terveyden edistämisen keskuksesta ja se löytyy myös Terveyden edistämisen keskuksen www-sivuilta pdf -muodossa.
(
www.health.fi
.)
UKK-instituutti ylläpitää TerveysInfo -tietokantaa, joka sisältää tiedot Suomessa saatavilla olevasta terveyden edistämisaineistosta. TerveysInfo -tietokannasta voi tehdä hakuja UKK-instituutin sivuilta
(
www.ukkinstituutti.fi).
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö http://www.yths.fi/netcomm/ ja sieltä Terveystietoa.
Allergia ja Astmaliitton pdf-esite
Ruokayliherkkyys, osuus alkoholista s. 13.
(
www.allergia.com)
Mainio.netissä julkaistu Kauneus ja Terveys –lehden artikkeli Alkoholi ja allergia, teksti: Virpi Peura
(
www.mainio.net
artikkeli:
www.mainio.net/article.asp?path=1;1132;1133;8)
Juon päivittäin pari pulloa valkoviiniä. Olen juonut tällä tavalla yli kymmenen vuotta. Tavoite ei ole humala, vain hyvä olo. Pelkään pahaa alkoholisoitumista ja siitä johtuvia sairauksia. Elämäntilanteeni on sellainen, että kannan vastuun koko perheestä ja se tuntuu hetkittäin raskaalta. Luultavasti käytän viininlipitystä puskurina, että jaksaisin olla hyväntuulinen, positiivinen. Olen pian viisikymppinen, hyvin hoikka, hyväkuntoinen. Nyttemmin alkaa hirvittää...
Nykyisen lääketieteellisessä luokituksessa käytetyn määritelmän mukaan alkoholiriippuvuus eli alkoholismi on oireyhtymä. Mikään yksittäinen oire sellaisenaan ei riitä luokittelemaan ihmistä alkoholistiksi. Alkoholistiselle juomiselle on ominaista alkoholistin tarve käyttää alkoholia terveyttään tai toimintakykyään uhkaavalla tavalla. Toinen keskeinen piirre on alkoholistin kyvyttömyys hallita juomistaan tai sen määrää. Alkoholismin määritelmä ei tee eroa psyykkisen ja fyysisen riippuvuuden välillä. Viimeksi mainitun merkiksi katsotaan toleranssin kehittyminen ja vieroitusoireiden ilmeneminen alkoholin jatkuvan käytön loputtua. Käytännössä alkoholin väärinkäyttöä ja fyysistä alkoholiriippuvuutta on vaikea erottaa toisistaan.
Alkoholiriippuvuuden yleisoireita ovat lisääntynyt alkoholin sietokyky, erilaiset unihäiriöt sekä närästys, vieroitusoireet (krapularyypyt) ja ripuli. Alkoholin suurkuluttajilla on verenpainetautia useammin kuin normaalikäyttäjillä. Koska alkoholiongelmaiset tupakoivat paljon, heiltä tavataan keuhkoinfektioita, yskää ja hengenahdistusta. Myös kasvot ja iho paljastavat suurkulutuksen: silmänvalkuaiset verestävät, silmäluomet turpoavat, iholla on punoitusta, arpia ja mustelmia. Lisäksi lähes kolmasosalla alkoholisteista tavataan vanhoja murtumia kylkiluissa ja rintanikamissa.