Tutkimuksissa on käytetty terveystarkastus-,
kysely- ja haastattelumenetelmiä. Tutkittavien terveyden
kehittymistä seurataan eri rekistereiden avulla ja käynnissä on
useita Terveys 2000- tutkimukseen liittyviä syventäviä tutkimuksia.
Seeruminäytteitä analysoimalla tutkitaan monien biokemiallisten ja
immunologisten tekijöiden vaikutusta sairastumisvaaraan ja
periytyvien tekijöiden osuutta selvitetään DNA-näytteiden avulla.
Tutkitaan myös työkyvyn ja toimintakyvyn vajavuuksia sekä hoidon ja
avuntarvetta.
Väestötutkimuksiin kehitetään nykyistä parempia
menetelmiä. Erityisesti väestötutkimuslaboratoriossa tehdään myös
kliinisen mittakaavan havaintotutkimusta ja kokeellisia
tutkimuksia, joiden avulla arvioidaan elintapamuutosten, hoitojen
ja kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tarkoituksena on tuottaa tietoa
ihmisten terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä tukea
terveyspolitiikkaa, palvelujärjestelmää ja sosiaaliturvan
toimeenpanoa.
Väestötasoisen ja kliinisen tutkimuksen osahankkeet:
Kansansairaudet, erityisesti verenkiertoelinten sairaudet, vaara- ja suojatekijät, kuolleisuus, työ- ja toimintakyky ja ennuste
Tutkitaan syövän vaaraa lisääviä ja syövältä suojaavia tekijöitä käyttäen lähtökohtana eri väestötutkimusaineistoja ja niiden seurantaa rekisteritiedoista.
Arvioidaan elinolojen yhteyksiä sairauksien ja toimintakyvyn vajavuuksien yleisyyteen ja ilmaantuvuuteen sekä väestöryhmien terveyseroja ja muiden supistavia mahdollisuuksia.
Nuorten aikuisten terveyttä, elintapoja ja niiden määrittäjiä tutkitaan Terveys 2000 -aineiston ja muiden tutkimusten avulla. Yhdessä Epidemiologian ja terveyden edistämisen osaston (ETEO) kanssa kehitetään lasten ja nuorten terveysseurantaa.
Tutkitaan työkykyä, sen määrittäjiä ja kehittymistä ajan mukana tehden yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa.
Tutkitaan ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä ja niiden vajavuuksia, syitä sekä avuntarvetta. Tuloksia käytetään kehitettäessä iäkkäiden toimintakykyä edistäviä toimenpiteitä.
Väestötutkimusaineistojen seurantaan perustuva tutkimus koskee ravinnon merkityksen arviointia pitkäaikaissairauksien synnyssä ja ehkäisyssä. Osatutkimukset kohdistuvat verenkiertoelinten sairauksiin, syöpään, reumaan, diabetekseen, astmaan, harmaakaihiin ja neurologisiin tauteihin. Väestön nykyistä ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia selvitetään Terveys 2000- aineiston ravintokyselyn avulla.
Lisääntymisterveyttä tutkitaan erityisesti Terveys 2000 -aineiston avulla.
Aloitetaan väestötutkimuksien menetelmien järjestelmällinen kehittäminen ja ylläpito niin, että työtä tehdään erityisesti yhteistyössä Turun yksikön kanssa. Pääpaino on toimintakyvyn mittaamisessa ja terveystarkastusmenetelmien kehittämisessä.