Rokotukset pandemian aiheuttanutta sikainfluenssavirusta eli influenssa A(H1N1)v-virusta vastaan aloitettiin Suomessa lokakuussa 2009. THL:n Virusinfektioyksikkö tutkii rokottamisen tehokkuutta sikainfluenssan ehkäisyssä.
Määritämme rokottamisen aikaansaamaa vasta-ainevälittäistä ja soluvälitteistä immuunivastetta väestössä tutkimalla vapaaehtoisista, rokotetuista tutkimushenkilöistä otettuja verinäytteitä.
Selvitämme myös sitä, kuinka hyvän vastustuskyvyn kausi-influenssarokotteet ja ennen sikainfluenssapandemiaa sairastetut influenssat ovat antaneet väestöllemme sikainfluenssavirusta kohtaan.
Menneiden talvien kausi-influenssarokotteista ei ole apua sikainfluenssan torjunnassa. Näiden rokotteiden sisältämiä kausi-influenssaviruksia vastaan muodostuneet vasta-aineet eivät suojaa sikainfluenssavirustartunnalta. Sen sijaan sikainfluenssalta suojaavia vasta-aineita löytyy sellaisten ihmisten verestä, jotka altistuivat v. 1918 influenssapandemian aiheuttaneelle espanjantautivirukselle.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Ikäihmisten ristireagoivat, sikainfluenssalta suojaavat vasta-aineet.
Muutokset sikainfluenssaviruksessa heikentävät influenssavasta-aineiden tehoa
Heti sikainfluenssan alkaessa levitä maailmalla alkuvuodesta 2009 pystytimme laboratoriomenetelmän tartuntojen toteamiseksi. Kehittämme jatkuvasti diagnostisointimenetelmiä entistä tarkemmiksi.
Lisätietoja kehittämistyöstä: Sikainfluenssadiagnostiikassa voidaan käyttää useita viruksen geenialueita