Kaikkialla maailmassa varaudutaan influenssapandemiaan. Suomen pandemiasuunnitelma julkistetaan 15.3. Alueellinen varautuminen, tehostettu hygienia, rokotteet ja lääkkeet torjunnan kulmakiviä.
Tartuntatautien torjunnan historiasta löytyy niin voittoja kuin tappioitakin. Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa saanut kotoperäiset tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkotartunnat kuriin tehokkaalla rokotusohjelmalla. Harvat todetut tautitapaukset on tuotu muista maista. Muualla Euroopassa tilanne ei ole yhtä hyvä.
MRSA-infektioita todetaan yhä useammin myös avohoidossa. Maailmalla on todettu paikallisia epidemioita päivähoidossa olevilla lapsilla, kontaktilajien urheilijoilla ja vankiloissa. Avohoidon MRSA-kannat kuitenkin poikkeavat sairaaloissa todetuista bakteerikannoista.
Suomessa onnistuttiin rajoittamaan ruiskuhuumeita käyttäneiden joukossa alkanut HIV-epidemia perustamalla terveysneuvontapisteitä, joissa käyttäjät saavat puhtaita pistosvälineitä. Vuonna 2004 vaihdettiin 1,8 miljoonaa huumeruiskua. Tällä terveyspolitiikalla voitettiin monta elämää.
Venäjällä tuberkuloosi alkoi yleistyä sosiaalisten olojen heikennyttyä. Hoitovaihtoehdot ovat vähissä, kun nopeasti leviävä moniresistetti-tuberkuloosi yhdistyy HIV-infektioon.
Suolan saanti ravinnosta on vähentynyt
tasaisesti 25 vuoden seurannassa. Naiset saavat suolaa ruoassa noin
7 g/päivä ja miehet noin 10 g/päivä. Uusimpien
suositusten mukaiset tasot ovat 6 ja 7 g/päivä,
verenpainepotilailla alle 5 g/päivä. Fysiologinen
natriumin tarve tyydyttyy ilman ruoanvalmistuksessa tai
pöydässä ruokaan lisättyä suolaa.
Yhteisöissä, joissa ei käytetä lainkaan
lisättyä suolaa, verenpaine pysyy tasolla 100/60–70
mmHg myös ikääntyvillä.
Pääkirjoitus
Kansallinen pandemiasuunnitelma valmistunut
lue HTML-versio |
PDF-versio (1.3 MB)