Kansanterveys-lehti
nro 9 ilmestynyt
Molekyylibiologian tutkimus on tuottanut uutta tietoa psyykkisten sairauksien periytyvyydestä, patogeneesista ja sairastumisalttiudesta. Skitsofreniaa sairastavien lähisukulaisilla on todettu samankaltaisia muistiin, tarkkaavaisuuteen ja eräisiin muihin kognitiiviisiin piirteisiin liittyviä häiriöitä kuin potilailla. Koska kaikki geneettisen alttiuden omaavat eivät sairastu, tutkijoiden haasteena on selvittää sairaudelta suojaavia ja sille altistavia tekijöitä.
Psykoosit ovat luultua yleisempiä Suomessa. Kolme prosenttia suomalaisista sairastuu ainakin kerran elämänsä aikana psykoosiin, joka voi olla ohimenevät kertaluontoinen sairausjakso tai pitkäkestoinen sairaus. Psykoosit Suomessa -tutkimus antaa uutta tietoa erityyppisten psykoosien yleisyydestä, alueellisesta esiintyvyydestä ja psykooseihin liittyvästä samanaikaissairastavuudesta ja ylikuolleisuudesta.
Mielenterveyden häiriöihin on tehokkaita hoitoja, mutta niiden käytössä ja saatavuudessa on edelleen puutteita. Masennusta ei aina hoideta riittävän pitkään ja tehokkaasti, sillä usein lääkitys lopetetaan tai potilas keskeyttää sen itse ennen kuin taudin uusimisvaara on ohi.
Psykoterapia on tehokas hoito moniin mielenterveyden häiriöihin. Tieto tarjolla olevista psykoterapiapalveluista on kuitenkin puutteellista, eivätkä hoidon tarvitsijat ja tarjoajat kohtaa riittävän hyvin. Konsensuskokous ehdotti psykoterapiakoulutuksen siirtämistä yliopistoihin ja alueellisten osaamiskeskusten perustamista palvelujen kehittämiseksi. Psykoterapian menetelmiä tulisi ottaa käyttöön nykyistä enemmän myös perusterveydenhuollossa.
Pääkirjoitus: Lääkettä
masennukseen? (HTLM)
verkkolehti nro 9/2006
PDF-versio (0,7 KB)