Kansanterveys-lehti nro 8
ilmestynyt
teema: Sydänterveyden muuttuvat
haasteet
Sydänsairaudet ovat yleisempiä kuin koskaan
Sydänkuolleisuuden
voimakas lasku on yksi suomalaisen terveydenedistämistyön suurimpia
saavutuksia. Osittain kuolleisuuden vähenemisen ja taudin
muuttuneen hoidon ansioista sepelvaltimotauti on meillä nyt
yleisempi kuin koskaan. Tappavasta keski-ikäisten miesten taudista
on tullut iäkkäiden naisten krooninen sairaus.
Väestön ikääntyessä sydänsairauksia potevien määrä väestössä tulee
kasvamaan erityisen selvästi. Samaan aikaan nuoremmissa ikäluokissa
on nähtävissä monien sydänterveyttä heikentävien tekijöiden
yleistyminen. Sydänsairaus alkaa kehittyä jo heti murrosiän
jälkeen. Harva nuori tietää omia riskejään. Vuoden 2007 alussa
alkavalla FINRISKI-tutkimuksella kartoitetaan aikuisikäisten
sydäntautiriskejä alkaen jo hiukan yli 20-vuotiaista. Vaikka
perinnöllisillä tekijöillä on osoitettu olevan osuutensa
sydänsairauksien syntyyn, on elintapojen merkitys silti
suurin.
Sydänliitto kehittää valtakunnallista mallia äitiys- ja
lastenneuvoloihin. Tällä Neuvokas perhe -sydänohjelmalla pyritään
edistämään lapsiperheiden hyviä liikunta- ja
ruokailutottumuksia.
Sydän- ja verisuonitauteja on tähän asti pidetty korkeaan
elintasoon liittyvänä terveysongelmana, mutta WHO:n mukaan niiden
aiheuttama epidemia on nopeasti leviämässä myös kehitysmaihin.
Viime vuonna sydän- ja verisuonitaudit aiheuttivat noin 17
miljoonan ihmisen kuoleman; näistä neljä viidesosaa kehittyvissä
maissa.
Suomessa on runsaasti tähän tautiryhmään liittyvää tietoa ja
asiantuntemusta, joista itse olemme hyötyneet monella tavalla.
Kokemustamme voitaisiin nyt käyttää hoitojärjestelmien
kehittämisessä ja torjuntaohjelmien rakentamisessa niissä maissa,
joissa tilanne on pahenemassa.
Pääkirjoitus:
Maailmanlaajuista sydän- ja verisuonitautiepdemiaa on jo kiire
torjua
verkkolehti (HTLM)
PDF-versio (0,7 KB)