KTL esitti kantansa tärkeimmistä alkoholipoliittisista toimenpiteistä
Alkoholin kokonaiskulutuksen taso ja siitä aiheutuvat terveyshaitat on keskeinen kansanterveyteen vaikuttava yksittäinen tekijä. Maanantaina Kansanterveyslaitoksella (KTL) toimittajille puhunut pääjohtaja Pekka Puska toi esille joukon tärkeimpiä, vaikuttavia alkoholipoliittisia toimenpiteitä, joilla nopeasti lisääntyneitä alkoholihaittoja voitaisiin ehkäistä .
Mietojen veronkorotus riittämätön, II-veroluokan olut kauppoihin
Nyt suunnitellut veronkorotukset
kompensoivat vain osan vuoden 2004 veron laskusta. "Ne nostavat
mietojen alkoholijuomien hintaa vain vähän, vaikka tie alkoholin
suurkuluttajaksi käy mietojen kautta," Puska painotti. Tämä koskee
erityisesti nuoria ja naisia. Mietojen juomien verotusta tulisi
hänen mukaansa välittömästi nostaa ja veronkorotuksia jatkaa
hallituskaudella. Alkoholivero tulisi kohdistaa siihen, mikä
alkoholijuomissa on haitallista eli etanolin määrään.
Puskan mukaan mietoja alkoholijuomia voitaisiin suosia tuomalla kauppoihin miedompi II-veroluokan olut nykyisen III-oluen rinnalle.
Lisäksi tarvittavaan toimenpidekokonaisuuteen tulisi kuulua nykyistä vahvempi väestölle suunnattava alkoholivalistus sekä aktiivinen, haittoja ehkäisevä ohjaus terveydenhuollossa. Nuorisoon vetoavaa alkoholimainontaa tulisi rajoittaa esimerkiksi urheilukilpailuissa ja muissa yleisötilaisuuksissa. "STM:n alkoholiohjelmassa on lisäksi mainittu muita toimenpiteitä, joita KTL tukee," Puska totesi.
Tilaisuudessa puhuneen professori Jouko Lönnqvistin mielestä alkoholin terveysvaikutuksiin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota Suomessa. Ne aiheuttavat paljon suuremman kokonaishaitan kuin yleisesti tiedetään. Alkoholista aiheutuvat suorat ja epäsuorat kustannukset nousevat lähes miljardiin euroon vuodessa.
Lönnqvistin mukaan kansalaisten terveys pitää nostaa alkoholipolitiikkaa suuntaavana tekijänä nykyistä tärkeämpään asemaan. "Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä alkoholiongelma pitäisi hoitaa nykyistä enemmän terveysnäkökulmasta eikä sosiaalisena ongelmana." Toistuva ja runsas alkoholin käyttö johtaa suurella todennäköisyydellä alkoholiriippuvuuteen, alkoholismiin, joka on krooninen aivosairaus. Siitä kärsii 8 prosenttia suomalaisista miehistä ja 2-3 prosenttia naisista.
Nopeasti kasvaneita alkoholihaittoja selittää tutkimusprofessori Kalervo Kiianmaan mukaan, että epidemiologisten tutkimusten mukaan riskikuluttajien määrä ja haitat lisääntyvät kulutustasoa nopeammin. "Tämä selittää haittojen eksponentiaalisen etenemisen, mikä on havaittu myös Suomessa," sanoi Kiianmaa. Suomalaisten alkoholinkulutus lisääntyy jatkuvasti, ja samalla alkoholinkulutus kasvaa kaikissa kuluttajaryhmissä: osa kohtuukäyttäjistä siirtyy riskikuluttajien tasolle. Kiianmaan mukaan riskikuluttajat ja alkoholisoituneet juovat suurimman osan kaikesta Suomessa vuosittain juotavasta alkoholista. Riskikulutuksen rajana voidaan miehillä pitää noin 24 annosta ja naisilla noin 16 annosta alkoholia viikossa.
Ylilääkäri Hannu Alhon mukaan mini-interventio tulisi saada jokapäiväiseksi rutiiniksi suomalaisessa terveydenhoidossa. "Se on erittäin tehokas hoito alkoholin suurkulutuksessa ennen kuin riippuvuus alkoholiin kehittyy." Mini-interventiossa potilasta muun muassa neuvotaan alkoholinkäytön vähentämisessä. Lääkehoidolla alkoholismin hoitoa voidaan tehostaa Alhon mukaan keskimäärin 15–25 prosenttia. Kontrolloitu antabushoito on hänen mukaansa tehokkaampaa kuin muut lääkehoidot. Alho ennakoi, että tulevaisuudessa eri lääkehoitojen yhdistäminen on todennäköistä alkoholismin hoidossa.
Lisätietoja
pääjohtaja
Pekka Puska
Kansanterveyslaitos
p. (09) 4744 8200
tutkimusprofessori, osaston johtaja
Jouko Lönnqvist
Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Kansanterveyslaitos
p. (09) 4744 8212
Sähköpostiosoitteet muodossa etunimi.sukunimi@ktl.fi
STM:n alkoholiohjelma 2004–2007
http://www.stm.fi/Resource.phx/hankk/hankt/alkoholi2004/index.htx
Kansanterveys-lehden alkoholinumero 3/2007,
jossa muun muassa mini-interventiosta
http://www.ktl.fi/portal/12375