Kansanterveys-lehti nro 4/2006
Terveyden edistämisen asia on alkuvuoden aikana ollut esillä koko maassa. Terveyden edistäminen kannattaa ja siitä on näyttöä. Olennaista on löytää käytännön menetelmät, joilla päästään sanoista tekoihin. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän maakuntakierroksen monissa keskusteluissa todettiin, että terveyden edistäminen pitää järjestää maakunnan tasolla.
Allergiat ja astma ovat kansantautejamme. Siitepölyallergiaa on 20 %:lla ja astmaa 6–8 %:lla väestöstä. Ongelma on Tari Haahtelan mukaan hieman pinnan alla ja pitkin poikin terveydenhuollon kenttää. Allergian kanssa joutuvat tekemisiin melkein kaikkien alojen erikoislääkärit ja se työllistää tavattomasti terveydenhuoltoa.
Allergian syyt selviävät vähitellen
Tutkijoiden käsitys allergioiden syntymisestä on entisestään vahvistumassa. Ankariin aikoihin koulittu immuunijärjestelmämme ei ole tottunut puhtaaseen ympäristöön. Ihmisen ympärillä oleva mikrobiluonto on köyhtynyt samalla kun tappavat tartuntataudit on saatu juurittua.Pääkirjoitus Allergiat suurennuslasissa
Nykykäsityksen mukaan raskauden ja ensimmäisen elinvuoden aikana tapahtuva mikrobialtistus on olennaista allergian kehittymisessä. Silloin immuunijärjestelmä on vielä kehitysvaiheessa. Juha Pekkasen mukaan mikrobeille altistuminen ei kuitenkaan ole merkityksellistä vain imeväisiässä vaan altistaminen saattaa osoittautua hyödylliseksi myös aikuisiässä.
Allergian hoidosta ehkäisyyn
Harri Aleniuksen mukaan paluuta vanhaan infektiosairauksien kyllästämään maailmaan ei kuitenkaan ole. Sen sijaan tulevaisuudessa saatetaan immuunipuolustusta kouluttaa turvallisilla mikrobipreparaateilla.
Vielä 10 vuotta sitten HIV oli Itä-Euroopassa harvinainen. Nyt Suomen lähialueiden HIV-tilanne on pahin EU:n alueella. Mika Salminen kertoo miksi epidemian ehkäisy lähialueilla epäonnistui vaikka tietoa Suomen onnistuneesta torjuntatyöstä oli tarjolla.
Kansanterveys-lehti nro 4/2006
sisällysluettelo | pääkirjoitus
|
pdf-versio