Ohjeita poliiseille

Mikä on sars?

Sars on lyhenne taudin englanninkielisestä nimestä Severe Acute Respiratory Syndrome – vakava äkillinen hengitystie oireyhtymä. Tartunnan saanut voi sairastua vakavaan keuhkokuumeeseen. Taudinaiheuttaja on aiemmin tuntematon koronavirus. Tunnetut koronavirukset aiheuttavat ihmiselle yleensä flunssankaltaisen ylähengitystietulehduksen. Taudin ensisijainen tartuntatapa on lähikontakti sarsia sairastavaan henkilöön. Sars on Suomessa luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

Sars-epäilyn tapausmääritelmät

EPÄILTY SARS-TAPAUS on henkilö, jolla todetaan

1. Korkea kuume (>38°C)

JA

2. yskä tai hengenahdistus

JA

toinen seuraavista:

3. 10 vrk sisällä ennen sairastumista lähikontakti (samassa taloudessa asuva, suora altistus hengitystie- tai muille kehon eritteille, hoitohenkilökunta) henkilöön, jolla on todettu todennäköinen tai epäilty sars

4. 10 vrk sisällä ennen sairastumista oleskelu/matkailu epidemia-alueella

Oireet

Sarsin ensisijainen tartuntatapa on lähikontakti sarsia sairastavaan henkilöön. Tauti ei ole tarttunut oireettomista henkilöistä. Sarsin todennäköisin ensioire on korkea kuume, johon voi liittyä vilunväreitä, lihassärkyä ja ripulia. Kuumetta seuraavat yskä ja hengenahdistusoireet. Nuha ei yleensä kuulu sarsin oireisiin. Sarsin itämisaika on yleensä 2-6 vrk, maksimissaan 10 vrk.

Epidemia-alueet

Epidemia-alueilla tarkoitetaan aluetta, jossa on viime aikoina todettu paikallisia tartuntoja henkilöstä toiseen. Yksittäiset muualta tuodut tautitapaukset eivät tee maasta epidemia-aluetta (vrt Suomi). Huomaa, että epidemia-alueet muuttuvat jatkuvasti ja niitä kannattaa seurata esim. Kansanterveyslaitoksen internetsivuilta. Pulmatilanteessa neuvoa voi kysyä myös alueen päivystävältä lääkäriltä. Läpikulkua tai muutaman tunnin oleskelua epidemia-alueen lentokentällä ei pidetä matkailuna epidemia-alueella.

Onko todennäköistä, että poliisi joutuu tekemisiin sars-potilaan kanssa?

Epidemia-alueilta lähtevien matkailijoiden terveydentila tarkastetaan epidemia-alueiden lentokentillä, sars-epäilynä ei pääse lentokoneeseen. Lisäksi matkailijat saavat lentokoneissa ja kentillä sars-tiedotteita, joilla pyritään siihen että matkailijat olisivat tietoisia sairastumisriskistään ja osaisivat sairastuttuaan hakeutua hoitoon oikealla tavalla. Näin ollen todennäköisyys joutua tekemisiin sars-tapauksen kanssa sattumalta poliisin tavanomaisissa työtehtävissä on erittäin pieni.

Eristys ja karanteeni

Sars on Suomessa luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Sairas henkilö voidaan täten tarvittaessa eristää myös tahdonvastaisesti tartuntatautilain perusteella. Keuhkokuumetta sairastaneen sars-potilaan oireettomille lähikontakteille suositellaan karanteenia 10 vrk:den ajaksi. Tarvittaessa myös karanteeniin voidaan määrätä tahdonvastaisesti. Tilanne, jossa jouduttaisiin käyttämään voimakeinoja sairaan potilaan tai hänen lähikontaktinsa eristämiseksi on siis mahdollinen mutta epätodennäköinen.

Virka-apua pyydettäessä

Mikäli poliisilta kuitenkin pyydetään virka-apua esimerkiksi epidemia-alueilta matkustajia kuljettavan yhtiön, rajavartiolaitoksen tai terveydenhoitolaitoksen toimesta on apua pyytävän tahon kerrottava poliisille mahdollisesta tartuntavaarasta (sars-epäilystä) ja selvitettävä toimintaohjeet alueen omasta sairaanhoitopiiristä (päivystävän sairaalan sisätauti- tai infektiolääkäri). Sairaalan päivystävän sisätauti-tai infektiolääkärin puhelimitse tehtävä konsultaatio on välttämätön myös sars-epäilyn vahvistamiseksi tai hylkäämiseksi. Myös poliisi voi suoraan konsultoida alueen päivystävää sisätauti-tai infektiolääkäriä toimenpideohjeita saadakseen.

Toimenpiteet sars-epäilytapauksessa

Alustavasti potilas ohjataan erilleen, mahdollisimman kauas muista ihmisistä, kunnes suojautumisohje ja myös menettelytapa hoitoonohjauksesta on selvitetty alueen päivystävältä lääkäriltä. Potilasta ei saa kuljettaa minnekään poliisiautossa eikä h äntä ole hyvä myöskään eristää autoon. Potilaalle ei saa tilata ambulanssia eikä häntä saa lähettää sairaalan pkl:lle ilman puhelimitse tehtyä etukäteisilmoitusta sars-epäilystä.

Toimintaohjeet poliisissa

1) Tavanomaisissa työtehtävissä väestön parissa ei tarvita erityistä suojautumista. Hyvä suoja myös muita tartuntatauteja kuin sarsia vastaan on käsihygieniasta huolehtiminen. Puhallutuksen jälkeen kädet pestään vedellä ja saippualla tai mikäli tähän ei ole mahdollisuutta käytetään alkoholipitoista käsihuuhdetta aina eritteiden roiskumisen yhteydessä.

2) Suojautuminen on tarpeen vain silloin, kun poliisilla on tieto siitä, että asiakas on sars-epäily tai todennäköinen sars-tapaus. Tieto täytyy olla alueen päivystävän sisätauti tai infektiolääkärin vahvistama. Suojautumisessa noudatetaan alueen päivystävän sairaalan antamia ohjeita.

Asianmukaiset suojavälineet on yleisvaarallisen tartuntataudin kyseessä ollessa saatava korvauksetta alueen päivystävästä terveydenhuollon yksiköstä, yleensä alue-tai keskussairaalasta. Suojautumisessa on noudatettava terveydenhuoltoyksiköstä annettuja ohjeita. Asianmukaisen suojautumisen on osoitettu ehkäisevän tartuntoja terveydenhuoltolaitoksissa. Jos suojaus jostain syystä pettää on tästä hyvä informoida hoitavia lääkäreitä. Hoitava lääkäri ottaa jokatapauksessa automaattisesti yhteyttä altistuneeseen ja antaa jatkotoiminta ohjeet. Jatkotoimintaohjeet riippuvat siitä onko potilas edelleen sars-epäilty ja siitä onko hänellä keuhkokuume vai ei.

3) Sars-epäily potilaalle ei saa tilata ambulanssia eikä häntä saa lähettää sairaalan pkl:lle ilman puhelimitse tehtyä etukäteisilmoitusta sars-epäilystä.

Lisätietoja

Kansanterveyslaitoksen keskus 09-47441/ Infektioepidemiologian osasto