Influenssarokotteen teho vaihtelee jonkin verran vuosittain sen mukaan, kuinka hyvin etukäteen valitut rokotekannat (3 kpl) osuvat yksiin tulevan influenssakauden virusten kanssa. Osaksi tästä johtuen myös tutkimustulokset rokotteen tehosta vaihtelevat. Rokote on tutkimuksissa estänyt 6-9 influenssatapausta kymmenestä. Influenssakauden aikaisia korvatulehduksia influenssarokote on vähentänyt jopa kolmanneksen.

Rokotetutkimuksissa ei kuitenkaan voida saada esille tehoa, ellei influenssa saavu tutkimuspaikkakunnalle tutkimuksen tekovuonna. Pikkulasten influenssarokotuksia tehottomiksi väittävät viittaavat yleensä yhteen ainoaan, juuri tällä tavalla harmillisesti epäonnistuneeseen tutkimukseen. Tavanomaisina influenssavuosina teho on pystytty hyvin osoittamaan, eikä siksi ole perusteltua sanoa rokotetta tehottomaksi.

Suomessa rokotusohjelma on asiantuntijoiden harkiten suunnittelema, ja sen taustalla ovat laajat selvitykset niin rokotteen tehosta, turvallisuudesta kuin kustannusvaikuttavuudestakin maassamme. Nykyisin käytössä olevilla influenssarokotteilla voidaan ehkäistä lasten sairastamista, eikä se edes käytännössä maksa veronmaksajille mitään, koska hoitokustannuksia säästyy enemmän kuin rokottaminen maksaa. Säästäminen ei tietenkään ole pääasia, mutta kuka haluaisi antaa lasten sairastaa, jos sen voi estää. Rokote ei toki kaikkia sairastumisia estä, mutta enemmistön influenssan tautitaakasta se nykyisen tutkimustiedon valossa kyllä kiistatta poistaa.

Tuija Leino
erikoistutkija
rokoteosasto, Kansanterveyslaitos

Terhi Kilpi
ylilääkäri, rokoteosaston johtaja
Kansanterveyslaitos