Influenssan kliininen kuva vaihtelee täysin oireettomasta
infektiosta erittäin vaikeaan, kuolemaan johtavaan monielinvaurioon.
Kotimaisen selvityksen mukaan 95 %:lla oireisista lapsista
esiintyy kuumetta. Valtaosalla etenkin pienistä lapsista kuumetta on yli
39C. Toinen influenssan pääoire on yskä, jota esiintyy taudin alkuvaiheessa
noin 80 %:lla lapsista. Päinvastoin kuin aikuisilla, noin 80 %:lla lapsista on
myös nuhaa jo heti infektion alkupäivinä. Lihassärkyä, jota pidetään yleensä
aikuisten influenssalle tyypillisenä oireena, esiintyy kouluikäisillä lapsilla
ainoastaan 13 %:lla. Päänsärkyä, vatsakipua, oksentelua ja ripulia
lapsipotilaiden influenssaan liittyy myös.
Yleisimmät syyt lasten sairaalaan joutumiselle ovat
sepsisepäily, alahengitystieinfektio, astman vaikeutuminen sekä kuumekouristus.
Influenssa onkin yksi tärkeimmistä kuumekouristusten laukaisijoista.
Kotimaisessa sairaalapohjaisessa 683 lapsen aineistossa lähes kaikilla
influenssalapsilla oli sairaalaan tullessa kuumetta, ja useimmilla oli myös
yskää ja nuhaa. Noin 11 %:lla lapsista sairaalaan hakeutumisen syynä oli
kuumekouristus. Kaikkiaan 57 % poliklinikalle tulleista potilaista päätyi
osastohoitoon. Sairaalahoito kesti yleisimmin 2-3 päivää.
Harvinaisia influenssaan liittyviä vakavia komplikaatioita ovat esimerkiksi aivoaineen tulehtuminen eli enkefaliitti ja sydänlihaksen tulehdus. Suomalaisessa 683 lapsen aineistossa enkefaliitti diagnosoitiin viidellä lapsella, joista neljä toipui täysin. Lasten kuolleisuus influenssaan ja sen aiheuttamiin komplikaatioihin on hyvin matala.